Enemmän tai vähemmän toipilaspäivää olemme pitäneet tänään. Varpu ei vielä jaksa pitkiä aikoja puuhastella ja toisaalta Essi kaipaisi kipeästi niin tekemistä kuin leikkikaveriakin. Resepti päivän pelastamiseksi oli kuitenkin onneksi yksinkertainen. Kun sisäaktiviteetit oli käytetty loppuun, tehtiin eväät ja lähdettiin retkelle — niinkin kauas kuin omalle pihalle:
Metodimme "ongelman ratkaisemiseksi" alkaa kuulostaa jo epäilyttävän paljon Enid Blytonin Viisikko-kirjoilta, mutta niin tai näin, lopputulokseen voimme olla tyytyväisiä. Tunnelmallisen ulkovälipalan jälkeen Essi löysi pihasta leikkiseuraa, jonka kanssa temmeltäen viihtyi mukavasti useamman tunnin. Varpu syötti ötököitä hetken aikaa ja tuli sitten sisälle jatkamaan köllöttelyä, kaikessa rauhassa ilman yliaktiivista (tervettä) isosiskoa.
3 kommenttia:
Kiva kun Varpu alkaa toipua ja lapsilla toipuminen on vaudikasta vaikka väliin yli voimienkin. Oon muuten katsellut , että Essi on tainnut vetää mittaa ihan urakalla. Tuota tyttöjen kuvaa kun katsoo, onhan tuo isompi Essi ja sitten kun ne tuossa nyt istuu, näyttää että siitä on tullut mittava tyttö.
Vaarin aamuterveiset:
Pikaista toipumista Varpulle. Erityisen mukava on nähdä Essin ja Varpun istumakuva, jossa tytöt näyttävät isoilta sisaruksilta.
Ihmettelemme varmaan nähdessämme tytöt, miksi he ovat muuttuneet sitten viime elokuun alun. Terveisin Vaari
Ei pidä aliarvioida ongelmanratkaisutapaa: syödään ensin välipalaa ja otetaan tupluurit ja sitten vasta käydään ongelman kimppuun; monasti asia on ratkennut tai hengähdystauon aikana on saatu tarvittava lisätieto, joten eipä enää ongelmaa. Joka tapauksessa kaikki ovat syöneinä ja levänneinä paremmalla tuulella, niin eipä ainakaan lisä ongelmia syntyne.
Tytöille tervehdys!
Lähetä kommentti