Talvikauden vitsaus

Äiti: "Millainen päivä oli?"

Essi: "Tosi kurja. Mulla on niin rohtuneet huulet, että mä en ole tänään pystynyt virnistämään kertaakaan."

Hiihtolomaksi etelän lämpöön

Kuluneella viikolla oli paikallisten koulujen talvilomaviikko. Essille ja Varpulle olisi tuo normaalisti tiennyt päiväleiriviikkoa koulun iltapäiväkerhoyhteisössä, mutta "onnekkaasti" Coherent päätti niin ikään lomauttaa työntekijöitään samaisella viikolla. Siunatut suhdanteet =)

Talviloman kunniaksi päätimme lähteä vähän pidemmälle autoretkelle ja suuntasimme ensivisiitille Kalifornian eteläpuoliskolle. Kuten kunnon suomalainen lapsiperhe ainakin, otimme kohteeksemme tietenkin Legolandin. Tanskan sellainen on tällä hetkellä vähän turhan kaukana, mutta onneksi omasta takaa löytyy korvike!

Menomatkalla tuli ikuistettua Los Angelesin silhuetti kelvollisen auringonlaskun aikaan:

Ennen matkaa jännitimme, miten lapset jaksaisivat. Aikaisemmilta reissuilta on käynyt harvinaisen selväksi, että automatkat eivät ole kummankaan neidin suosiossa. Kaikki meni kuitenkin paremmin kuin osasimme odottaa. Hyvin nukutun yön jälkeen oltiin valmiita koko päivän kestävään tutkimusmatkailuun:

Kalifornian Legolandilla ja Volvolla oli jotain erityisyhteistyötä. Volvoilijoille oli jopa oma VIP-parkkipaikkansa lähempänä sisäänkäyntiä! Sisältä löytyi sitten legoista tehty Volvo XC90:

Legolandin yhteydestä löytyi myös pienimuotoinen, mereneläviä esittelevä SeaLife:

Paluumatkan varrella pysähdyimme kerran jos toisenkin tunnustelemaan aina yhtä houkuttevaa Tyynenmeren ranta-aallokkoa. Vesi on kylmää ja märkää, mutta entäs sitten?

Kaiken kaikkiaan matkaa taittui noin 1500 km neljän päivän aikana. Pitkä, mutta antoisa taival!

Tule, kesä, tule jo!

Jee! Olemme suoriutuneet infernaalisesta lentolippujen varaussavotasta (halusimme toki tehdä tämän vaikeimmalla mahdollisella tavalla), mutta nytpä voimme ryhtyä suunnittelemaan kesälomaa =) Yleisenä aikatauluna annettakoon tiedoksi seuraavaa:

• Jussi, Essi ja Varpu lentävät Suomeen sunnuntaina 8.7., perillä Helsingissä maanantaina 9.7.
• Jussi palaa kotiin maanantaina 23.7.
• Johanna lentää Suomeen lauantaina 28.7., perillä Helsingissä sunnuntaina 29.7.
• Johanna, Essi ja Varpu palaavat takaisin tiistaina 7.8.

Nykyisellä ajan kulumisvauhdilla heinäkuu on arvaamattoman lähellä. Kohta nähdään - hei lystiä!

Arkiruokien helmi

Ruoalla ei saa leikkiä, sehän on selvää — mutta onko askartelu sallittujen aktiviteettien rajoissa?

Niin tai näin, bongasin taannoin lystikkään idean, jota oli pakko päästä kokeilemaan. Varpu, joka rakastaa niin askartelua kuin kaikkea mahdollista syömiseen/ruoanlaittoon liittyvää, oli spagettipujottelusta vähintäänkin tohkeissaan. Ensin nakkihelmet nauhaan...

... ja sitten syömään

Se aika vuodesta - taas

Ystävänpäivä on ihan nurkan takana, joka tarkoittaa jälleen sitä, että kortteja askarrellaan ja ahkerasti. Koulun politiikkana on tuttuun tapaan se, että jos ystävänpäiväkortteja haluaa luokkakavereille antaa (kirjoittamattoman säännön mukaan toki kuuluu haluta), on niitä oltava sitten jokaiselle tasapuolisesti, jotta kenenkään tunteita ei loukattaisi. Kun sekä Essin että Varpun luokilla on noin kolmekymmentä oppilasta, saisi tästä halutessaan aikaan infernaalisen savotan...

Ei se mitään - onneksi voimme toteuttaa viime vuonna hyväksi havaittua käytäntöä ja turvautua jälleen laserin apuun. Essiä ei ajatus "äidin haisevasta työpaikasta" kiinnostanut, mutta Varpu oli sitäkin suuremmalla innolla lähdössä labraan askartelemaan.

Ensikertalaisen hämmennyksestä toivuttuaan pääsi Varpu hyvään vauhtiin lasertyöstön ihmemaassa. Käyttöliittymä tuntui viisivuotiaalle varsin intuitiiviselta, eikä aikaakaan, kun somia ystävänpäivän sydämiä alkoi syntyä.

"Se on tosi jännittävä ajatus, että valolla voi leikata. Vähän niin kuin jonkinlaista sciencea. (tiedettä, toim. huom.)"

Ystävänpalveluksena askarreltiin sitten samaan hengenvetoon isosiskonkin kortit... Kotiinlähdön hetkellä iski mietteliäisyys:

Varpu: "Äiti, onko tänään muuten lauantai vai sunnuntai?"

Äiti: "Lauantai."

Varpu: "Mahtavaa! Huomenna on vielä vapaapäivä. Me voidaan siis tulla tänne takaisin koko päiväksi."

Ilmaisu tämäkin

Sarjastamme "Melkein suomea, mutta ei sinne päinkään" kuultiin tänään jälleen uusi jakso. Varpu askarteli pahvisuikaleista osoitinkonetta, mutta puuha jäi ikävästi kesken, kun tarvikkeet loppuivat:

"Höh! Nyt pitää kai lopettaa askartelu tältä päivältä. Mä juoksin ulos niiteistä."

... bulevardien liekkimerta kadun asfalttipinta joi ...

Las Vegas ei ole koskaan ollut niiden matkakohteiden listalla, jonne elämäni aikana haluaisin ehdottomasti päästä. Median välittämä kuva tuosta ympärivuorokautisten kasinojen täyttämästä värivalohelvetistä ei ole tuntunut erityisen kutsuvalta.

Vaan kun työnantaja tälle viikolle juonitteli keikan Vegasin liepeille, pitihän sitä bulevardiakin käydä muodon vuoksi ihmettelemässä. Välkehtivät "nähtävyydet" eivät tähän työmatkaturistiin oikein iskeneet. Entistä naapuria siteeraten voinen todeta: "Paska homma, mutta tulipahan tehtyä."

Markkinointikikka tämäkin... Kyseisen syöttölän ovella asiakkaat ilmeisesti punnitaan, koskapa yli 350 lbs (160 kg) painaville luvataan ilmainen ateria.

Tänään sain onnekkaasti asiakkaan luona koulutustehtävät päätökseen hitusen etuajassa ja pääsin livistämään lentokentälle pari tuntia ennakoitua aiemmin. Alkuperäinen paluulento olisi lähtenyt vasta 19:45, mutta marssin toiveikkaana Unitedin palvelutiskille tiedustelemaan, josko saisin vaihtaa lippuni aikaisemmalle lennolle sikäli, kun tilaa olisi. Virkailija tutkaili paikkatilannetta koneeltaan ja hihitti hämmästelevää naurua: "Mikä kummajainen sinä oikein olet, kun täältä noin pois kiiruhdat? Kyllä täältä aikaisemmaltakin lennolta paikkoja löytyy, mutta hätäkö sinulla San Franciscoon on, jos voisit kaikessa rauhassa nautiskella Vegasin illasta?"

Kummajainen otti kuitenkin kiitollisuudella vastaan vaihdon aiemmalle lennolle. Varaslähtö kotimatkalle ei jostakin syystä tuntunut ollenkaan hullummalta vaihtoehdolta...

Koska meillä on joulu?

Tänään vihdoin saapui postissa viimeinenkin joululahjapaketti Suomesta. Eihän se ehtinytkään olla matkalla kuin kaksi kuukautta! Äitini ("Porin mummu") ehtikin jo varmaan huolestua, että paketti on pudonnut Atlanttiin...

Lapsille paketti oli mukava yllätys, varsinkin kuin nyt Johannan matkustellessa on kotona vähän apeat tunnelmat välillä. Kiitos vaan hitaalle postimiehelle päivän piristyksestä.

Monikulttuuritorttuja

Sunnuntaille on luvassa jännitystä ja juhlahumua taholla jos toisellakin. Suomi seuraa mielenkiinnolla presidentinvaalien loppuhuipentumaa ja siinä sivussa juhlii Runebergin päivää. Täällä kansakunta jähmettyy mässäilyruoalla ja oluella varustettuina vastaanotinten ääreen seuraamaan amerikkalaista jalkapalloa - NFL-liigan finaaliottelu, Super Bowl 2012 on kalenterissa suunnilleen itsenäisyyspäivän veroinen kohokohta.

Emme (televisiota omistamattomina - tai muutenkaan) ajatelleet huomenna kummemmin omistatua urheilujuhlalle, mutta pyhäpäivien yhteensattuman nimissä sulautimme sujuvasti kaksi teemaa:

Olisikohan ne vaalivalvojaiset saatu tähän leivonnaiseen vielä jotenkin ympättyä...?