Joulukalenteri

Pikkuasioita, jotka tuottavat hassua, vaikeasti selitettävää mielihyvää... Yksi sellainen on kymmenen vuorokauden sääennuste kisapäivän lähestyessä. 

Tässä on jotakin samankaltaista jännitystä kuin lapsuuden joulukalenterissa. Joka päivä tulee yksi uusi kuva näkyviin ja sen avauduttua voi heti ryhtyä miettimään, mitähän seuraavasta luukusta tulee. Aurinkoa vai ukkospilviä? Pysyvätkö lämpötilat sen verran maltillisina, ettei järven vesi lämpene liikaa, jotta vielä voi käyttää märkäpukua? Tekeekö New Englandin haastava sijainti sittenkin taas tepposet meteorologeille ja osoittaa kaikki ennusteet täysin paikkansapitämättömiksi? Kohtahan se nähdään...

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 Olemme juhlistaneet itsenäisyyspäivää ajan henkeen sopivilla leipomusaktiviteeteilla - hauskaa oli:

Suolaisen nälkään karjalanpiirakoita ja jälkiruoaksi Varpu riisimuro-vaahtokarkkiluomus:

Hyvää isänpäivää!

Onnea isälle! Jussi juhlistaa isänpäivää uudet Dory-sukat jalassaan:

Alkusyksyn tunnelmia

Kummallinen vuosi alkaa kallistua syksyn puolelle ja on aika palailla koulurutiinien äärelle. Tollandissa, kuten useimmissa muissakin Connecticutin kunnissa on Covid-19-varotoimien nimissä otettu käyttöön hybridimalli, jolla yritetään rajoittaa koulussa kerrallaan olevien oppilaiden määrää. Oppilaat on jaettu kahteen ryhmään, ja viikkorutiinit riippuvat ryhmäkoodista. A-ryhmän oppilaat ovat fyysisesti koulussa maanantaisin ja tiistaisin, jolloin B-ryhmän oppilaat osallistuvat tunneille videoyhteyden kautta kotoa käsin. Torstaisin ja perjantaisin tilanne on päinvastainen: B-ryhmäläiset istuvat luokassa ja A-ryhmäläiset osallistuvat oppitunneille etänä. Keskiviikkoisin koulussa ei ole ketään, paitsi tilojen tehopuhdistusta touhuavat siivoojat. Tällöin sekä opettajilla että oppilailla on etäpäivä, ja oppitunnit vedetään kaikille Google Classroomin kautta.

Tämä ratkaisumalli tuntuu vähän erikoiselta, mutta tuntuu toistaiseksi toimivan aika hyvin. Tällä hetkellä New Englandin koronatilanne näyttää varsin hyvältä, tapauksia on täällä huomattavasti paljon vähemmän kuin muilla alueilla Yhdysvalloissa, joten ymmärrettävää on, että näilläkin kokoontumisrajoituksilla pyritään pitämään tilanne hallinnassa.

Leenan ja Jarin huhtikuun alulle suunniteltu Connecticut-visiitti peruuntui koronavirushässäkän alkusählingissä. Tuolloin ajattelimme, että kesän jälkeen tilanne on ihan takuulla jo normalisoitunut, joten Leena ja Jari siirsivät lentonsa syyskuun alkuun, viettääkseen Labor Day-viikonlopun täällä. Vaan kuinkas sitten kävikään? USA on päättänyt pitää rajansa kiinni turistiviisumeilla matkustaville näillä näkymin vuoden loppuun, joten eipä toteutunut Labor Day-reissu tällä kertaa.

Alkuperäisen visiittisuunnitelman H-hetkeä silmällä pitäen teetimme Leenan syntymäpäiväksi personoituja Oreo-keksejä ja suklaata:

Kun huhtikuureissu jäi toteutumatta, postitimme osan syntymäpäiväherkuista Suomeen, mutta jätimme osan tänne alkusyksyn visiittiä odottamaan. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että meidän täytyy kai itse syödä nämä loppuun. Voi surkeus...

Merellinen syntymäpäivä

Varpun syntymäpäivää vietettiin varsin itseohjautuvissa merkeissä. Viimeaikaisista ilmastonmuutoskauhuskenaarioista mietteliääksi käynyt tyttö visioi itselleen kaverisynttärit valtameriteemalla, ja toteutti kaikki järjestelyt koko lailla itsenäisesti. Vanhempien tehtäväksi oikeastaan vain tarvikkeiden hankinta.

Koolle oli kutsuttu kolme Varpun lähintä ystävää: Sally, Leah ja Paige. Varpu oli etukäteen pohdiskellut kivaa yhteistä tekemistä ja tullut siihen tulokseen, että juomapullojen maalaus ja koristelu olisi oivallinen ratkaisu. Askarteluaktiviteetti olisi mieleinen koko taiteellisesti orientoituneelle ystävänelikolle ja samalla tukisi ilmastonmuutosvastarintaa: ”kestojuomapullojen” promoaminen voisi omalta osaltaan vähentää lähipiirissä pitkällä aikavälillä kertyvää kertakäyttöpulloroskaa.

Hyvä ohjelmanumero tästä muotoutuikin. Tytöt istuivat pöydän ääressä yli kaksi tuntia pullojaan somistaen ja maailmaa parantaen:

Myös syntymäpäiväkakku noudatteli valtameriteemaa. Tämänkin Varpu rakensi alusta loppuun itse: teki pohjan valmiiksi lauantaina ja nykerteli päällysteet ja koristeet sunnuntaiaamuna. Varsin näyttävä merimaisema:

Itse h-hetkeen on vielä kaksi päivää, mutta tiistaille osuva syntymäpäivä hujahtaa koulu- ja treenikiireiden merkeissä. Voimistelurutiineihin tuleekin sen jälkeen hartaudella odotettua lisätekemistä: 14 vuotta täytettyään saa ryhtyä Tri-Town Gymnasticsin apuvalmentajan tehtäviin, pienempiä voimistelijoita luotsaamaan. Tätä virstanpylvästä on innolla odotettu ja nyt se on lopultakin aivan nurkan takana. Kiirettä pitää jatkossakin!

Kakkutoisinto

Essin syntymäpäivän aatto osui Martin Luther King Day:n nimissä arkivapaaksi. Maanantai sujuikin hauskasti merkkipäivän valmistelupuuhissa: Owen tuli iltapäiväkylään ja linnoittautui keittiöömme, missionaan leipoa Essille syntymäpäiväkakku. Essin toivomuksena oli saada samanlainen kakku kuin kymmenen vuotta sitten. Kiitos Maissilakin, malli löytyi helposti:

Owen uurasti antaumuksella ja Essi avusti parhaansa mukaan - ja tulostahan syntyi:

Aito ja suloinen välittämisen ele, etten paremmin sano...

Tiistaina oli jälleen kouluaamu, joten hiivimme anivarhaisella Essin huoneeseen päivänsankaria herättelemään. Syntymäpäivälahjaksi toivomuksen mukaan saadut salkku ja tohvelit ilahduttivat saajaansa, kuten myös Varpun loihtima kortti:

Kuusitoistavuotispäivän kaikkein jännittävin anti on kuitenkin vielä edessäpäin: helmikuun alussa alkaa autokoulu...

19 ABC

Useampana viime vuonna tehty Maissilakin uuden vuoden gallup ei tällä kertaa oikein sytyttänyt, joten päätimme kokeilla vaihteen vuoksi vähän vanhempaa formaattia: vuoden ydinasiat aakkosjärjestykseen. Edellisestä ABC-listauksesta onkin jo ehtinyt vierähtää seitsemän vuotta, joten lienee ihan hyvä aika kaivaa tämä konsepti naftaliinista. Näillä mennään:

• Aldi. Viikoittainen perusruokakauppamme. Saksalaislähtöinen myymäläketju ilahduttaa eurooppalaistyylisellä yksinkertaisuudellaan.
• Bänditreenit. Varpun tenorisaksofoni Toowoomba kulkee koulussa mukana joka toinen päivä ja orkesterinjohtaja Ms. Titus:in luotsaamia harjoituksia odotetaan innolla.
• Child Development. Yksi Essin suosikkikursseista tämän lukukauden opinto-ohjelmassa: asiaa varhaiskasvatuksesta, vanhemmuudesta sekä vauvanhoitoharjoituksia ohjelmoidun nuken hoivaajana.
• Dr. Daniels. Paikallinen oikomishoitogurumme, jonka ammattitaitoisissa otteissa suoristuvat pahimmatkin vinksinvonksin-asetelmat. Essin kahden ja puolen vuoden mittainen projekti saatiin tänä syksynä onnellisesti päätökseen, Varpulla loppu häämöttää muutaman kuukauden päässä.
• Eläinkaverit. Joku keksi perustaa Slackiin, Wirepasin päivittäisten asioiden keskustelufoorumille kanavan #pets, johon ilmaantuu tämän tästä kuvia eläinystävistä jotka pitävät huolta etätyöntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista.  
• Flip turn. Vuosikausia Johannan mieltä painanut puolitiehen jäänyt oppimisprosessi, joka lopultakin tänä vuonna vietiin päätökseen. Vanha koira oppii kyllä uusia temppuja, kunhan aikaa ja kärsivällisyyttä on riittävästi.
• Grease. Tolland High Schoolin näyttävä musikaaliproduktio viime keväänä. Lukion kultakurkut ja musiikinopettaja Mr. Fields olivat rakentaneet sen suuruusluokan kulttuurielämyksen, että moni ammattilaisteatterikin kalpenisi tämän rinnalla.
• HHHH. Varpu kokeili viime kesänä 4H-kerhon kesäleiriä ja ihastui ikihyviksi. Ensi vuoden leirejä jo innolla odotellaan.
  
  
  
  
• Irtisanomiset. Kauppasota Kiinan kanssa koettelee markkinoita ankarasti ja tästä seurauksena IPG:llä tehtiin syksyn aikana mittavia organisaatiomuutoksia. Työmaalla eletään nyt varsin levottomia aikoja.
• Jill. Essin läheisin ystävä, jonka kanssa vietetään paljon aikaa koulussa ja sen ulkopuolella, jaetaan ilot, surut ja suklaacookien murut.
• Koulumatkapyöräily. Essin uusi toimintamalli tältä syksyltä, joka on jatkunut säiden salliessa satunnaisesti talviaikanakin. Menomatka aamuvarhaisella vaatii tiettyä tahtotilaa (koko matka ylämäkeä), mutta ainakin kotiinpäin tullessa alamäkipyöräily on koulubussia nopeampi vaihtoehto.
• Leenan ja Jarin kevätkyläily Connecticutissa oli eittämättä yksi tämän vuoden kohokohdista, ja innolla jo odotamme seuraavaa visiittiä ensi huhtikuussa.
• Marsut - arkieloamme rikastuttavat äänekkäät, alati nälkäiset karvapallot:
  
  
  
  
• No Business. Sadan mailin polkujuoksukisa lokakuisessa Tennesseessä: vesisadetta, kivikkoista korpea ja "Southern Hospitality"-asenteella kyllästettyjä huoltopisteitä. Yön pimeinä tunteina ojien pohjilla kahlatessani vannoin, etten enää ikinä tule tänne uudelleen, mutta nyt oikeastaan tekisi mieleni palata samoihin maisemiin vaikka heti ensi vuonna.
• Owen. Elokuusta lähtien Essin elämää sulostuttanut poikaystävä.
• Pupuilta. "Empty Nest Syndrome" häämöttää jokusen vuoden päässä, joten vanhempien kannattaa tässä kohtaa varoa vieraantumasta toisistaan. Tämän tiedostaen, olemme tänä vuonna ottaneet tavaksi korvamerkata joka kuukauden toisen lauantain "pupuillaksi", joka voi olla mitä tahansa kahdenkeskistä laatuaikaa.
• Quebec. Elokuinen autoretki Ironman-triathlonkisaan Kanadan puolelle.
• Retrotietokoneet. Ensimmäistään ei unohda koskaan. Vuonna 1983 käytettynä hankittu Commodore VIC-20-tietokone on edelleen käytössä. Tänä vuonna siihen vaihdettiin kaikki elektrolyyttikondensaattorit, ihan vaan varmuuden vuoksi. Lisäksi käytön helpottamiseksi hankittiin SD2IEC-sovitin, jolla nykyaikaisia SD-muistikortteja voi käyttää levyaseman korvikkeena.
• Suomi-loma. Kaikille tärkeä kesäperinne: iloisia jälleennäkemisiä, saunomista ja uimista, ja kotiintuomisina kasoittain mummun kutomia villasukkia, ksylitolipurkkaa ja Fazerin suklaata.
  
  
  
  
• Thru-hike. Johannan haaveilema ikäkriisiprojekti, toteutettavaksi ehkä 2025 tai niillä main. Sitä odotellessa voi viihdyttää itseään äänikirjoilla ja dokumenteilla, jotka kertovat Pacific Crest Trailin päästä päähän patikoinnista - tällaista oppimateriaalia on kahlattu tänä vuonna läpi kiitettävä määrä.
• Ufot. Aiemminkin Maissilakissa mainitut dronet jatkavat kiertelemistään Tollandin taivaalla. Nyt loppuvuodesta on ollut uutisissa artikkeleita, missä niitä ihmetellään olevan myös Coloradossa ja Nebraskassa. Siellä niitä on lennellyt 20 - 30 dronen parvissa, mutta täällä meillä päin niitä onneksi näkyy vain yksi tai kaksi kerrallaan.
• Voimistelu. Varpun henki ja elämä. Treenirutiinit rytmittävät viikkoaikatauluja, mutta ehkä sitäkin suurempi merkitys on Tri-Town Gymnasticsin perheenomaisella yhteisöllä: Varpulla on koko joukkuueellinen iso- ja pikkusiskoja, joiden kanssa harjoitellaan, kisataan, itketään ja nauretaan yhdessä.
• Wirepas. Jussin työt jatkuvat Tamperelaisen Wirepasin palkkalistoilla. Firma on paisunut kooltaan viidenkymmenen työntekijän kokoiseksi, joista Jussi on kolmanneksi vanhin (työsuhteeltaan, ei onneksi iältään). Toimipisteitä on kahdeksassa maassa ja eri kansalaisuuksia firmassa työskentelee toistakymmentä.
• X. Funktioita ja yhtälöitä tahkoavat sekä taloutemme middle-schooler että lukiolainen. Aina välillä me varttuneemmatkin työasioissa.
• Yhdysvaltain kansalaisuus. Ensi vuonna olemme asustaneet maassa yhtäjaksoisesti viisi vuotta, joten alkaa olla vähitellen aika ryhtyä täyttelemään hakemuksia kansalaisuuden saamiseksi. Paperityötä on edessä paljon ja prosessi on pitkä, mutta ehkä se tästä...
• Zhang. Tätä samaa käytimme vuoden 2012 Z-kirjaimen kohdalla. Tällä kertaa kyse ei ole kuitenkaan kiinalaislähtöisistä kollegoista, vaan Varpun läheisestä ystävästä. Sulan on Varpun luokkatoveri, jonka seurasta Varpu nauttii erityisesti yhteisten taideprojektien äärellä. Sulanin lahjakkuus on kiistämättä aivan omaa luokkaansa:
  
  
  
  
• Å. Ruotsin kielen tärkeyttä pohdiskellaan aina toisinaan. Miten mahtaa olla virkamiesruotsivaatimusten laita, jos haluaa Suomeen opiskelemaan lukion jälkeen? Varmuuden vuoksi Varpu on opiskellut Duolingo-sovelluksen avulla ruotsia keväästä asti.
• Ääri-ilmiöt. Eilen, maanantaina 30.12. tihkui koko päivän vettä. Yllättäen illansuussa alkoi kuulua jyrinää ja todellakin, ukonilmahan sieltä sitten tuli. Sääennusteessa siitä ei annettu mitään ennakkovaroitusta. Tällaisia outoja sään ääri-ilmiöitä on sattunut vuoden mittaan muitakin, politiikan ääri-ilmiöistä puhumattakaan...
• Ötökkä, pöllö, mörkö. Varpun luokkatoveri Paige on syystä tai toisesta rakastunut ääkkösiin. Tätä silmällä pitäen Varpu etsii jatkuvasti uusia ä- ja ö-pitoisia sanoja Paigen ilahduttamiseksi.

Pääsiäisvieraat

Pääsiäisen aika on lupaavasti muodostumassa perinteiseksi Suomi-vierassesongiksi. Iloksemme saimme kyläilijöitä jo kolmantena pääsiäisenä peräkkäin, kun Leena ja Jari saapuivat seuraksemme kellokeskiviikkona.

Viikon mittaisen visiitin ohjelmaa ei sen kummemmin oltu etukäteen käsikirjoitettu, mutta vikkelästi vilahtivat päivät ohitse ihan ex tempore-aktiviteettien parissakin. Viime vuoden visiitiltä jäi ikään kuin hampaankoloon käyntimme pakohuoneessa, josta emme tuolloin ihan suoriutuneet määräajassa ulos. Nyt päätimme ottaa revanssin - ja tällä kertaa saimme mysteerin selvitettyä! 50 minuutin aikaikkunasta jäi huikeat 45 sekuntia käyttämättä...

Lautapelien parissa vierähti ilta jos toinenkin. Leenan ja Jarin mukana Suomesta tullut Catan lunasti oitis paikkansa uutena suosikkinamme:

Pääsiäissunnuntain kunniaksi Varpu loihti meille pannukakkuaamiaisen:

jonka energisoimina lähdimme iltapäiväksi koulun pihalle pelaamaan keinumattia. Klassikkohauskuutta kerrassaan:

Kevätauringon motivoimina innostuimme vielä tiistai-illan ratoksi lähtemään Crystal Lakelle. Avovesiuintikausi oli toki hienoa päästä avaamaan spesiaalissa seurassa. Jussilta lainatun märkäpuvun turvin saimme toteutettua oivallisen sisaruspulikointi-illan:

Torstaina oli Leenan ja Jarin aika lähteä kotimatkalle. Kovin tuntui taas haikealta hyvästellä rakkaat seuralaiset iloisen viikon päätteeksi. Vaan onneksi ei ole enää pitkä aika kesälomaan ja meidän Suomi-visiittiimme. Kohta nähdään taas!

Varpu 13 v.

Varpun teini-ikääntymistä juhlittiin vähän sovelletusti. Syntymäpäiväsankarin toivomuksen mukaisesti olimme kaavailleet lauantaille iltapäiväekskursion Flight`N`Fit`N`Fun-trampoliinipuistoon seuranamme Sally ja Leah. Tämän jälkeen suunnitelmissa oli palata kotiin, jossa kakun asemesta odottaisi blankkoja muffinseja, joita koristeltaisiin yhteisvoimin.

Harmillista kyllä, Leah sairastui perjantaina vatsatautiin, eikä päässyt osallistumaan syntymäpäivän viettoon. Kun lisäksi lauantaiaamu toi tullessaan massiivisen lumisateen, ei Manchesterin trampoliinipuistoon liikennöintikään vaikuttanut enää ihan parhaalta vaihtoehdolta. Vaan eipä hätää – Varpu kehitti nopeasti Sallyn kanssa uuden suunnitelman, jonka tuloksena trampoliinipompinta korvattiin mäenlaskulla Tolland Middle Schoolilla.

Ei ollenkaan hassumpi varasuunnitelma:

Mäenlaskun jälkeen päästiin kuppikakkuaskartelun äärelle. Varsin tyylikkäitä luomuksia:

Varpu on viime kuukausina hurahtanut a cappella-musiikkiin. Riemulla ei ollut rajoja, kun syntymäpäivälahjaksi ilmaantui liput Pentatonixin konserttiin Massachusettsissa ensi kesäkuussa. Sitä odotellessa...

Superkuusyntymäpäivä

Essin syntymäpäivää vietettiin hiljaisissa merkeissä. Lukiolaisilla on käsillä lukukauden viimeiset päivät ja loppukoerumba on kuumimmillaan. Toveripiiri halusi keskittää energiansa tänä viikonloppuna lukemiseen, joten keksimme jotakin kivaa ystävien kesken vasta tulevana viikonloppuna.

Essin juhlapäivä oli kuitenkin ajankohtana mielenkiintoinen, sillä maanantain vastaiselle yölle osui ”Super Blood Wolf Moon”-kuunpimennys. Pimennys saavutti tällä aikavyöhykkeellä maksiminsa vähän yli puolenyön, joka vastaa juurikin Essin syntymähetkeä (07:20 Suomen aikaa). Kömmimme kaikki hetkiseksi hereille tuona suden hetkenä ja kävimme ihailemassa punaruskeaa kuuta kirkkaassa pakkasyössä.

Syntymäpäiväsankarin onnittelukortiksi olimme teettäneet kuvakollaasin. Yksi kuva jokaiselta vuodelta tähän asti:

Siellä ja täällä on Essi ehtinyt kulkea viidentoista vuotensa aikana. Onnea tuleville seikkailuille!

Perinteikäs peltirasia

Herttainen työtoverini Art vaimoineen pitää hartaasti yllä vuosittaista pikkuleipärasiaperinnettä. Tällä kertaa joulutervehdys saapui tällaisessa kuosissa:

Tästä seuraavaksi lieveilmiöperinteeksi onkin muodostunut joululoman aikana suoritettava pohdinta - mitähän rasian täytteeksi keksitään, kun se uuden vuoden jälkeen palautetaan Artin ja Lindan hoteisiin. Joskus on tehty Runebergin torttuja, joskus piparkakkuja, joskus jotakin muuta. Yritämme olla sen verran kekseliäitä, ettei samaa ideaa käytettäisi kahdesti. Vähän lisähaastetta tulee siitäkin, että pikkuleipärasian muoto ja koko vaihtelee vuosittain sattumanvaraisesti, joten ratkaisua ei voi miettiä etukäteen.

Tällaisella toteutuksella palautimme rasian tällä kertaa:

Erinomaisen hauskaa, että saamme olla osa Artin ja Lindan somaa jouluperinnettä!

Vuodenvaihteen tunnelmia

Vuodenvaihteen kunniaksi kötöstelimme kokoon jo perinteeksi käyneen gallupin. Sattumanvaraisten kysymysten myötä pikainen katsaus kuluneeseen vuoteen ja tukka putkella kohden tulevaa...

Tällaisia asioita tällä kertaa udeltiin:

1. Iloinen / hauska tapahtuma vuodelta 2018
2. Outo tapahtuma / kokemus vuodelta 2018
3. Mieleinen tai tärkeä kappale, jota tänä vuonna kuuntelit useasti
4. Tältä vuodelta mieleen jäänyt haju tai tuoksu
5. Kaksi tavoitetta tulevalle vuodelle

... ja tällaisia vastauksia saatiin:

Essi:

1. Suomi-loma
2. Tolland Idol, Tolland High Schoolin perinteinen talent show
3. Fall Out Boy: Thnks fr th Mmrs (Liittyen oleellisesti Essin ja Andyn ohjelmanumeroon edellä mainitussa tapahtumassa)
4. Uuninpesuaineen keittiöön levittämä haju
5. 1. Pysyä high schoolissa / 2. ( ͡° ͜ʖ ͡°) (Tämän merkitystä Essi ei suostunut selittämään...)

Varpu:

1. Suomi-loma, kuinka ollakaan
2. Käärme. Varpu löysi marraskuussa alakerrasta käärmeen aamulla kouluun lähtiessään.
3. Nighwish: Alpenglow. Tätä kappaletta Varpu käyttää voimistelukilpailuissa taustamusiikkina.
4. Äidin tekemä pannukakku
5. 1. Vähintään 9.3 pistettä voimistelukilpailuissa / 2. Vähintään 97 pisteen keskiarvo matematiikassa

Johanna:

1. Huhtikuinen Zion 100. Joskus sattuu kaikki kohdalleen: maisemat, kisakunto, seikkailuseura, säätila, kisaorganisaatio, ihan kerrassaan kaikki!
2. Pitkäaikaisen juoksutoverini, Dennisin, äkillinen kuolema lokakuussa
3. Passenger: Eagle Bear Buffalo. Kestosuosikki Passengerin uusimman levyn parhaimmistoa. Uusia polkuseikkailuja pohdiskellessa...
4. Kahvipavut. Yksi hyvän päivän peruspilareista. Ja näitähän kuluu:                                                 
5. 1. Saada taloudessamme asuvat teini-ikäiset pysymään järkevillä teillä. / 2. Oikeaoppinen ja sujuva "flip turn". Nyt on uima-allasta sahattu riittävän monta kertaa edestakaisin avokäännösten turvin; olisi korkea aika oppia uutta.

Jussi:

1. Pakohuoneet. Leena ja Jari olivat luonamme huhtikuussa ja kävimme joukolla kokeilemassa paikallista pakohuonetta. Kesälomalla menimme kaveriperheen kanssa kokeilemaan sellaista Tampereella. Mukavia kokemuksia, vaikka emme loppuun asti ehtineetkään kummassakaan.
2. Taivaalla leijuva "drone". Tollandin taivaalla on viime aikoina pörrännyt isokokoinen miehittämätön lentokone. Siitä ei ole ollut lehdissä mainintaa, joten voi vain arvailla sen tarkoitusta.
3. Judas Priest: Painkiller. Olin jo aiemmin kuunnellut Priestin 70- ja 80-lukujen tuotantoa, mutta 90-luvun kappaleet olivat jääneet jostain syystä hämärän peittoon. Se asia korjaantui, kun sattumalta keksin etsiä bändiä Spotifystä.
4. Uuden auton tuoksu, tai paremminkin "ResistAll"-suojapinnoitteen tuoksu. Jeep Wranglerin leasing oli loppumassa ja marraskuussa menimme Subaru-liikkeeseen koeajamaan uutta Subaru Imprezaa. Totesimme sen kelpo peliksi (neliveto, kohtuullinen polttoaineenkulutus) joten otimme sellaisen kolmen vuoden leasing-sopimuksella:
   
5. 1. Keskeneräisten rakenteluprojektien dokumentointi / 2. Sauna olisi kyllä kiva, varsinkin näin talven kylmillä keleillä. Voisi alkaa selvittämään, mitä sellaisen rakentaminen vaatisi.

Hyvää vuotta 2019 kaikille Maissilakin lukijoille!

Joulunviettoa

Olimme suunnitelleet tekevämme joululoman aikana muutaman päivän reissun Vermontiin viettääksemme aikaa talvihauskuuksien, kuten pulkkamäen, hiihtämisen ja fat bikingin merkeissä. Vaan kuinkas kävikään? Viikkoa ennen joululoman alkua soitin paikalliseen talviliikuntakeskukseen ja varmistelin latutilannetta ja lumimäärää. Vermontissa talvi on alkanut ennätyslauhana, ja lunta oli kuulemma muutama tuuma, mutta viimeaikaisten runsaiden vesisateiden johdosta hiihtoladuista ja pulkkamäistä ei ole vielä tietoakaan.

Harmillinen takaisku. Talviaktiviteettien puutteesta johtuen päätimme jättää Vermont-visiitin tällä kertaa väliin ja keksiä muuta tekemistä kotosalla. Säätilan ääri-ilmiöt tuntuvat todellakin jokapäiväistyneen. Viime vuonna vietimme joulunaikaa vuosisadan ennätyspakkasissa, mutta nyt viime päivinä ovat lämpötilat ajoittain kivunneet 15-17 lämpöasteen tuntumaan.

Aatonaattona me liikuntaintoisimmat lähdimme aamureippailuretkelle Devil´s Hopyard State Parkiin. Sateisen loppusyksyn ja alkutalven tuloksena vesiputoukset olivat nyt eloisaa katseltavaa:

Seikkailimme pitkin puiston polkuverkostoa. Aurinkoisessa aamussa oli mukavaa tutkia paikkoja - ja välillä pysähtyä muuten vain voimistelemaan:

Jouluaaton päiväaktiviteetiksi halusimme kehittää jotakin koko perheen yhteistä tekemistä. Kestosuosikkimme Storrs Adventure Park on valitettavasti talviaikaan suljettuna, mutta päädyimme sitten käymään yhteisvoimin elokuvissa.

Illan suussa katettiin pöytään perinteisiä suomalaisia jouluherkkuja: lanttu- ja porkkanalaatikkoa, rosollia, ynnä muuta:

Kuusen alta löytyi jännittäviä joulumuistamisia. Näistä suuret kiitokset tontuille koti-Suomeen:

Välipäiviä on vietetty rennosti enimmäkseen kotosalla. Vietetty aikaa ystävien kanssa, pelailtu lautapelejä ja purettu energiaa gymnastics-treeneissä sekä lähipoluilla. Lämmintä riittää edelleen, eikä lumesta ole tietoakaan, mutta näiden somisteiden myötä jokin joulun tuntu kuitenkin:

Homecoming

Lauantaina Essillä oli lukiolaisten perinteinen "homecoming dance". Se on juhla johon jotkut oppilaat  alkavat suunnitella pukeutumistaan melkein heti uuden kouluvuoden alettua kesäloman jälkeen.

Essi ja Andy noudattivat illan pukukoodia seuraavanlaisella toteutuksella:

Korkokengät kuulemma saivat jäädä pois heti alkumetreillä. Essin mukaan monet muutkin tytöt viettivät lopulta iltaa paljain jaloin...

Kirjakätköjä korpitaipaleella

Tänään vietimme Varpun 12-vuotissynttäreitä. Varpu itse oli toivonut päivän kunniaksi jotakin hauskaa ulkoilmatekemistä kavereiden kanssa, joten siltä pohjalta suunnittelimme tytöille lähimetsään aarteenetsintäradan.

Seikkailun ensimmäisessä osiossa piti metsästä, polkureitin varrelta etsiä kuusi kätkettyä kirjaa. Kirjoja tarvittaisiin myöhemmässä vaiheessa salaisen viestin tulkitsemiseen. Perjantaina aluetta riepotellut myrsky oli jättänyt jälkeensä jokusia kaatuneita puita ja vuorokauden kokonaissademäärän (80 mm) tuloksena osa poluista oli varsin märkiä. Vaan eipä haitannut - pieni lisähaaste teki etsinnästä ehkä lähinnä hauskempaa.

Kun kaikki kirjat olivat onnellisesti löytyneet, etsijäkolmikkomme palasi kotikulmille löytääkseen salaisen viestin, johon oli krpyptattu viesti itse aarteen sijaintipaikkaa koskien. Tämä löytyi vaivatta:

... jonka jälkeen viestin purkaminen ja itse aarteen paikallistaminen oli enää vähemmän jalka- enemmän aivotyötä. 

Kun aarteenetsintäsessio oli saatettu kunnialla päätökseen, oli herkuttelun vuoro. Pizzaa ulkoilun herättämään akuuttinälkään ja sen jälkeen 12-kynttiläistä kakkua:

Onnea Essille!

Tänään olemme viettäneet Essi-esikoisemme 14-vuotissyntymäpäivää. Essi ei halunnut kummempia juhlallisuuksia, mutta oli ehdottanut päivän kulkuun seuraavia aktiviteetteja:

• Saada nukkua pitkään ja mennä sen jälkeen aamupalalle Dunkin Donuts-kahvilaan, josta luonnollisesti kukin voisi valita itselleen mieleisen donitsin.
• Käydä eläinkaupassa, josta voisi valita mieleisen syntymäpäivälahjan (jotakin hauskaa Hallalle).
• Viettää loppupäivä perheen kesken pelaten lautapelejä tuntikausia.

Tällä suunnitelmalla edettiin ja päivästä kehittyi erinomaisen mukava. Donitsinnälkäiset saivat makeanhimonsa tyydytettyä ja Halla juoksupallon. Iltapäivä ja ilta vierähtivät mukavasti Aliaksen ja Saboteurin äärellä. Loistava käsikirjoitus stressittömälle syntymäpäivälle!

Happy Holidays!

Joulunalusviikkoon on kuulunut erinäistä hauskaa puuhastelua - osa enemmän, osa vähemmän perinteistä. Viime sunnuntai edusti enemmän perinteistä puolta, kun tytöt ystävineen ahkeroivat piparkakkutyöpajan merkeissä. Ohjelmassa oli tuttuun tapaan taikinaa, kuorrutetta ja yleistä maailmanparannusta:

Taloudessamme meikkaaminen ei kuulu kenenkään rutiiniaktiviteetteihin, mutta Essi on viime aikoina innostunut säätämään kynsilakan kanssa. Tällä viikolla vuorossa oli sesonkiin sopiva somistus:

Alkuviikosta laadin alustavaa ruokaostoslistaa ja tiedustelin mielipiteitä joulupöydän tarjottavista. Perinteisesti jokainen perheenjäsen on saanut valita kaksi artikkelia joulupöytään - tällä kombinaatiolla jokainen saa jotakin mieleistä, mutta kokonaisuus ei käy liian työteliääksi. Ei-niin-kovin perinteisesti, Essi kysyi, voiko toivoa juotavaksi simaa. No, mikäjottei? Tällaista rosollin ja lihapullien kylkiäiseksi siis:

Maissilakki toivottaa leppoisaa joulunaikaa koko lukijakunnalle!

Jouluparaati kotiovella

Tollandin vapaapalokunta järjestää joulunalusviikonloppuina perinteisen jouluparaatin. Paloautot somistetaan jouluvaloin ja -koristein ja miehistö pukeutuu joulupukeiksi, -tontuiksi, jne. Tällä varustuksella vapaapalokunta ajelee läpi koko Tollandin, pieniä sivukyliä myöten. Koska ajettavaa kertyy kohtuullisen paljon, on paraati siksi hajautettu useammalle viikonloppuillalle.

Kaksi vuotta sitten olimme autuaallisen tietämättömiä koko paraatiperinteestä ja jonakin joulukuisena lauantai-iltana vain suuresti hämmästyneitä, kun yhtäkkiä talomme ohi ajaa useampi merkillisesti valaistu hälytysajoneuvo. 

Vielä viime vuonnakaan emme ymmärtäneet, että kyse on vuosittaisesta perinteestä ja paloautot pääsivät jälleen yllättämään. Tänä vuonna päätimme olla kerrankin valveutuneita, tiedostaa päivämäärän ja aikataulun etukäteen ja olla kameran kanssa valmiudessa.

Sattuipa niin onnekkaasti, että tänään aamupäivällä saapui iloksemme talven ensimmäinen lumisade. Mikäpä oli paraatia kotipihalta seuraillessa, kun maassa oli viisitoista senttiä uutta lunta. Hassunhauska talven ihmemaa kerrassaan.

Kiitokset vapaapalokunnalle jouluspektaakkelin toimittamisesta tänne talvisen metsän siimekseen!