Välipalan lomassa ryhdyimme leikkimään ajatusleikkiä autiolle saarelle joutumisesta. Kukin vuorollaan sai pohtia, mitä ottaisi henkensä pitimiksi, jos tarkoitus olisi viettää saarella sata päivää ja mukaansa saisi valita juomaveden lisäksi viittä eri ruokaa/juomaa. Määrällisesti näitä kaikkia saisi "riittävästi" ja oletimme lisäksi, että ruuan säilytykseen olisi saarella tarvittavat välineet. Pohtimisen lomassa syödyt eineet (voileipää, kirsikkatomaatteja, pähkinäsekoitusta ja viinirypäleitä) saattoivat vaikuttaa listojen sisältöön.
Essin lista:
1. leipää
2. pizzaa
3. banaaneja
4. porkkanalaatikkoa
5. juustoa
Varpun lista:
1. viinirypäleitä
2. banaaneja
3. leipää
4. maissia
5. jogurttia
Johannan lista:
1. omenoita
2. päärynöitä
3. cashew-pähkinöitä
4. kaakaota
5. leipää
Jussi oli töissä, mutta Essi ja Varpu miettivät listan isän puolesta:
1. makaronilaatikkoa
2. pizzaa
3. muroja
4. pihvejä
5. appelsiinimehua
Haastamme lukijat lisäämään omat listansa kommenttiosastoon!
14 kommenttia:
Paulan lista olisi:
- manteleita
- ruisleipää
- savulihaa
- kaakaota
- omenoita
Leenan lista olisi:
-ruisleipää
-puurohiutaleita
-mustikoita
-porkkanoita
-nollakolaa ;o)
Anjan lista:
ruisleipää
Oltermanni-juustoa
puurohiutaleita
maitoa
omenoita
Leenan lista:
-ruisleipää
-oltermannia
-jugurttia
-pähkinöitä
-mustikoita
Pohdittuani asiaa tarkemmin, listaa laatiessa pitäisi ottaa se seikka, että kokeilun jälkeen on valmis luopumaan kyseisestä herkusta lopuksi ikää - jos vaikka käy niin että kyllästyy lopullesistet. Toisaalta klassikkomaut pärjäävät tässäkin suhteessa...
Rupesimme miettimään, mikä on klassikkomaun määritelmä? Ovatko nämä listojen ruoka-aineet klassikkomakuja?
Taina selviytyisi reilut kolme kuukautta näillä:
- perunoita
- lanttulaatikkoa
- lihaa
- juustoa
- nektariineja tai persimoneja
(jonkin näistä voisin korvata punaviinillä)
Kokemuksesta voin kertoa, että jos on joskus elänyt juustokeitolla kolme kuukautta ei ainakaan kahden kymmenen vuoden jälkeen ole tullut mitään erityistä tarvetta maistaa sitä enää. (Ainoa ruoka, jonka ehti valmistaa, ennen kuin raskauspahoinvointi ylitti sietorajan.)
Klassikkomaut ovat varmaan niitä, joihin ei kyllästy. Perunat ja läskisoosi, viili ja mustikat, ruisleipä. Vaihtelee varmaan kansallisuuksilla.
Itse olen harkinnut listaa erityisherkuista (ja musiikista jota en halua kuulla), joita haluaisin vanhainkotiin ilahduttamaan pitkiä päiviä. (Voihan olla ettei silloin enää muista tai osaa kertoa.)
Lopuksi vielä kirjaan lopullisesti-sanan oikein.
Kiitoksia uudesta kivasta kuvasta!
Sata päivää -se on pitkä aika syödä samoja pöperöitä,mutta listani olisi:"mustaa"leipää,kananmunia,kalaa(jos ei saari ole kalapaikkojen tuntumassa,eikä tullut matoja mukaan).banaaneja,perunoita,omenamehua.
Kyllä se rukiinen leipä
Kylmäsavu hevosta
perunoita
kuivattuja karpaloita
omenia, vettä varmaan siellä on.
Tän homman jälkeen kyllä haluan Pirjon paakarin kauraleipää, on muuten maistuvaa vaihteeks.
Jos ollaan siellä saarella yhtä aikaa kai eväitä vois vaihdella.
Ajattelin klassikkomausta kuten Paula: semmoista mihin ei kuunaan kyllästy. Huomaan valinneeni omani sen mukaan. Voi olla että vaihtaisin Ullan kanssa palan juustoa hevoseen.
Hei, hauskaa! Tästähän kehkeytyikin oikein laajamittainen ja mielenkiintoinen keskustelu. Jos tuonne autoille saarelle joskus sattuisimme samaan aikaan eväinemme, niin itse taitaisin ryhtyä ensi kädessä neuvottelemaan vaihtokauppoja puurohiutaleista (näitä oli onneksi useammallakin), Leenan nollakolasta ja Tainan persimoneista.
Useamman listalla oli joululaatikoita. Onneksi kukaan ei ilmeisesti kuitenkaan toisi sinne saarelle maksalaatikkoa. Sen hajua olisin valmis pakenemaan vaikka sitten uimalla lähimmälle mantereelle.
Maksalaatikkoihmisille pittä varata kaksi omaa saarta: rusinalliset ja rusinattomat ovat havaintoni mukaan kovin tiukkoja koulukuntia. Yhdessä saaressa olisikin varmasti jatkuva sotatila.
Lähetä kommentti