1. huhtikuuta 2010

Vaahtosammutin

Jokseenkin sopivasti edellisen ihonväripostauksen jatkoksi voisin tänään pohdiskella meksikaanojen aikakäsitystä. Näitä latinoita häärii täälläpäin paljon "raskaamman ruumiillisen työn tekijöinä". Hyväntuulista ja useimmiten palvelualtistakin väkeä ovat, mutta välillä tulee mieleen, että ripaus saksalaista täsmällisyyttä ei olisi pahitteeksi...

Kevään aurinkoisten päivien alettua huomasin, että parvekkeen sisäkattoon on ilmestynyt ampiaispesä. Lämpiminä päivinä kävi parvekkeella sen verran vilkas surina, ettei ovea juuri tehnyt mieli avata. Ja kun energisiä talkoolaisia oli paikalla ruuhkaksi asti, ei kestänyt kauaa, kun näköpiiriin ilmaantui jo toinen ja kolmaskin pesänalku.

Koska täkäläisessä kulttuurissa on vaara joutua helposti maksamaan hulppeita vahingonkorvauksia, vuokranantaja toivoo, etteivät vuokralaiset ryhtyisi itse mihinkään toimenpiteisiin, joissa voi satuttaa itsensä. Siksipä meitä on kehotettu rohkeasti ottamaan yhteyttä taloyhtiön toimistoon, jos mitä tahansa kremppaa ilmenee.

Marssinpa sitten toissa viikolla toimiston tädin luo ampiaispesähavainnoistani raportoimaan. Tämä lupasi passittaa "talonmiehen" seuraavana aamuna tarkastamaan tilanteen. Koska mitään ei kuulunut, tein parin päivän kuluttua uuden visiitin toimistoon, jolloin talkkarin käynti luvattiin samaksi iltapäiväksi. Tämä sama sykli on nyt ehtinyt toistua neljä kertaa, joten en ollut uskoa silmiäni, kun eilen iltapäivällä herra huoltomies lopulta soitti ovikelloa. Ihan sovittuun kellonaikaan, mutta kaksi päivää viimeisimmästä lupauksesta myöhässä...

Kävi sitten inventoimassa parvekkeen ampiaispesät ja selitti, että koska pesien hävitys pitää tehdä aamulla, kun ampiaiset ovat vielä unten mailla, hän tulee takaisin seuraavana aamuna kahdeksan ja puoli yhdeksän välillä. En suoraan sanoen uskonut, että asia mitenkään tulisi tänään hoidetuksi, mutta ihme kyllä, kello 8:22 soi ovikello ja niin vain tuli uskollinen ystävämme sovitusti paikalle. Ei siinä montaa minuuttia lopulta nokka tuhissut, kun setä suihkutteli ampiaispesien peitoksi kerroksen valkoista vaahtoa ja pyyhki hetken kuluttua pesät unihiekalla tainnutettuine asukkeineen roskapussiin.

Hieno homma! Taas kelpaa parveketta käyttää päiväsaikaankin. Kyllä hyvää kannatti odottaa ;)

2 kommenttia:

Kummileena kirjoitti...

No onpas teidän ampiaisilla kevättunteet korkealla ja pesänteko vauhdissa. Niille tuli nyt hiljainen Pääsiäinen.Enpäs muista että muinoin maalla olisi ollut noin rohkeita ampiaisia, noin vain tulevat jakamaan yhteisiä yhteisiä tiloja

Anja kirjoitti...

Johan on ollut kurjia alivuokralaisia parvekkeellanne. Onneksi saivat häädön.

Mä olisin kypsynyt jo monta kertaa tuohon epätäsmällisyyteen ja vetkutteluun. Mallia voisivat ottaa myös tuosta meidän koulun rakennustyömaalta. Viime kesänä, saimme aikatulun, jossa luvattiin, että saamme muuttaa ti 6.4.2010 - ja aikatulu pitää. Kun joskus on sovittu palaveria tyyliin "ens keskiviikkona kahdeksan aikaan", niin työmaan pomo on kävellyt seuraavana keskiviikkona klo 7.59 sovittuun paikkaan. Eli voimme tarkastaa almanakkamme ja kellomme Lujatalo oy:n mukaan