Kuopuksemme on varsin fleksiibeli persoona. Päivän mittaan arsenaalista löytyy niin monta eri roolia, että välillä on hitaamman vaikeaa pysyä perässä. Onneksi reaaliaikainen selostus pelittää koko ajan, jotta ulkopuolisille ei jäisi epäselvyyksiä siitä, kuka tai mikä on kulloinkin kyseessä. Tässä poimintoja tuoreimmista vaihtoehtopersoonista:
"Mä olen ihan vastasyntynyt kaksivuotias."
"Mä olen liukas ja iloinen vauva."
"Mä olen kovin ylpeä ja nälkäinen."
"Mä olen pikku-Mitsiko."
"Mä olen uhmaikäinen opettaja."
Voisi olla hyödyllistä ottaa oppia tuosta pienestä hetkeen tarttujasta. Miksi jämähtää vain yhteen rooliin, kun päivä kameleonttina (tai Barbapapana) voisi olla vaikka miten paljon hauskempi? Ehkä kokeilen heti huomenna...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti