... ainakin siitä, että hotellin uima-altaalle kerääntyneistä viidestä ihmisestä kolme on varustautunut läppärillä... Vietämme toipumispäivää aurinkoisessa Mountain View:ssa, jos mittari näyttäisi C-asteita, lukemat huitelisivat varmaankin noin kolmeakymmentä, mutta täkäläisittäin lienee korrektimpaa käyttää Fahrenheit-asteita, joita on nyt mittarissa noin 85. Kivasti tarkenee!
Paikan päälle matkustaminen kävi kyllä työstä. Saavuimme perille viime yönä puoli yhden tietämissä, siis hyvin täsmälleen 24 tuntia siitä, kun olimme Tampereelta startanneet. Kun 8+6 tunnin lentokoneessa istumisen ja muutaman muun mutkan jälkeen korva kosketti tyynyä, nukutti oikein mainiosti siitä huolimatta, että sisäisen kellon olisi pitänyt olla 10 tunnin aikaerosta edes vähän ihmeissään. Tyylikkään loppuhuipennuksen matkan tekoon tuotti majapaikan etsintä, johon saimme yön hämärinä hetkinä uppoamaan muutamankin ylimääräisen kiemuran. Ajelimme ohjeistuksen mukaisesti pitkin East El Camino Real:ia, mutta vaikka kuinka sahasimme edestakaisin, numeron 840, josta hotellin piti löytyä, kohdalla oli akupunktiohoitola. Ei paljon yösydännä lämmittänyt. Lopulta löysimme eräältä parkkipaikalta muuan yksinäisen yövartijan, joka ystävällisesti neuvoi meitä ajamaan samaa tietä vielä pidemmälle, kunnes tien numerointi alkaisi uudelleen nollasta. Jaa niin mitä?!? Siis toden totta, olimme kyllä oikealla tiellä, oikean numeron kohdalla, mutta Mountain View:in sijaan olimmekin Sunnyvalen "kunnan" puolella. Nyt olemme siis käyneet oppitunnin numero yksi Piilaakson paikallissuunnistuksessa, ehkä se loppukin liikennelogiikka ajan myötä aukenee...
Alkuviikosta pääsemme sitten tositoimiin, asuntovaihtoehtoja kartoittamaan ym. Ehkä ihan hyvä, että meitä on tuolloin kyyditsemässä Coherentin hankkima paikalliskonsultti ;o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti