Eilen päiväkotipäivän päätteeksi saatiin (taas) hämmästelevää palautetta Varpusta. Päivällä oli juhlittu Liisan syntymäpäivää, lounaan jälkeen oli luvassa onnittelulaulun laulaminen päivänsankarille ja sokerina pohjalla juhlakalun tarjoamat karamellit. Ruokansa syötyään Varpu oli normaalien rutiinien mukaisesti menossa riisumaan vaatteita päiväunia varten. Hoitaja oli huomauttanut, että älä, Varpu vielä mene, lauletaan ensin Liisalle onnittelulaulu ja sitten on tarjolla kettukarkkiakin. Mitä tekikään Varpu? Totesi: "Mä menen mieluummin päiväunille" ja riisui vaatteensa sekä kömpi edeltä omaan sänkyynsä nukkumaan sillä välin, kun muut juhlistivat Liisan syntymäpäivää. Päiväkodin täti esitti hieman kiusaantuneet pahoittelunsa, kun Varpu oli jäänyt juhlinnasta paitsi, mutta totesi samaan hengenvetoon, että ei kai toista voi pakottaakaan...
Mielenkiintoisen päinvastainen oli tilanne Essin kohdalla. Liisan syntymäpäivästä tuli yksityiskohtainen selonteko ja kettukarkin käärepaperi oli taltioitu takin taskuun kotiin vietäväksi. Sitä sitten pitkin iltaa piti käydä haistelemassa. Jossakin vaiheessa haistelu muuttui nuoleskeluksi ja tässä kohtaa paha despoottiäiti puuttui tilanteeseen ja heitti vettyneen käärepaperin raadon roskikseen vedoten siihen, että painomuste ei ole terveellistä. Mikä huutava vääryys!
Ilmeisesti keskimäärin keskinkertaisella makeanhimolla varustettuja nämä meidän tytöt...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti