Työviikko Teksasissa asiakkaan luona saatiin asiallisesti päätökseen ja tänä aamuna oli aika lähteä kotimatkalle. Jännistä pienistä yksityiskohdista voi ihmiselle tulla hyvä mieli, niin kuin vaikka siitä, kun aamusella kurvasin huoltoasemalle tankkia täyttämään ennen vuokra-auton palauttamista lentokentälle. Muistui mieleeni reilun vuoden takainen työreissu, kun olin tien päällä Brittilän myyntiedustajamme kanssa...
Olin itse ajovuorossa ja polttoaineen huvetessa totesin viisaaksi pysähtyä bensa-asemalle. Ennen tankkauspistettä aloin puoliääneen pohdiskella, kummallakohan puolella tässä ajopelissä tankki taas mahtoikaan olla. Kun kollegani sitten ystävällisesti totesi, jotta onhan siinä mittaristossa se nuoli aina tankin puolta osoittamassa, löi itselläni hetken aikaa tyhjää, kunnes koin tämän massiivisen valaistumisen. Lähemmäs viisitoista vuotta olin ehtinyt autoilla ja yrittää kehittää mitä moninaisempia muistisääntöjä tankkien "kätisyydesta", eikä kukaan ollut tätä koskaan aiemmin kertonut.
Mutta onhan se, todellakin. Nerokas, pikkuruinen nuoli, jota en vain ollut aiemmin tullut ajatelleeksi. Parempi myöhäinen oivallus, kuin ei oivallusta ollenkaan. Taas tänäkin aamuna vieraan auton ratissa ilahdutti tämä hupaisa ahaa-elämys. Eipä tarvinnut tällä kertaa huoltoasemalla heittää arpaa:
Enkä ollut ilmeisesti edes maailmankaikkeuden viimeinen ihminen, jolle asiasta ei oltu kerrottu aiemmin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti