Kuutamolla

Pahoittelemme heikkoa kuvan laatua, mutta kaikkine vajavaisuuksineenkin se tiivistää kaiken oleellisen perjantai-illan vietostamme:

Kuu (ylhäällä), Essi (alavasemmalla) sekä Varpu (alhaalla oikealla).

Essi ja Varpu innostuivat kovasti otsalamppuhifistelystä, jonka parissa tulin viettäneeksi hetken jos toisenkin ennen kahden viikon takaista juoksutapahtumaa. Tytöt oivalsivat kertomattakin, että pimeän aikaan liikkumisessa on sitä jotakin, perusjuoksemista hohdokkaampaa. Otsalamppuja on käytetty jonkin aikaa "kokeilumielessä" pihaleikeissä ja iltahämärissä parvekkeella, mutta ei kestänyt kauaa, kun Essi ehdotti ihan oikeaa polkulenkkiä pimeässä.

Viime viikonloppuna lupasin - lähes täysikuuta silmällä pitäen - että viikon päästä on hyvä ajankohta. Perjantaita ja sittemmin pimeän tuloa odotettiinkin sitten suurella hartaudella... 

Suuntasimme Fremont Older:in maastoihin, jossa ei tähän aikaan enää juuri muita näkynyt. Kuuntelimme heinäsirkkoja ja lintujen ääniä. Kipusimme ylös aukeammalle paikalle, jossa sammutimme lamput ja katselimme tähtiä. Varpu oli hieman varautunut, kuunteli pensaista kuuluvia rasahduksia epäröiden ja kysyi aina välillä, onko tämä ihan varmasti turvallista. Essi kehotti Varpua "nauttimaan poluista" ja juoksenteli itsenäisesti sinne tänne oman lamppunsa valossa kuin tekisi tätä harva se ilta.

Saa nähdä, joko huomisiltana mennään uudestaan...?