27. helmikuuta 2011

Onpas ilmoja pidellyt...

Meteorologien hurja skenaario siitä, että viikonloppuna voisi sataa lunta jopa täällä alhaalla laaksossa, ei sittenkään toteutunut. Jos näin olisi käynyt, kyseessä olisi ollut ensimmäinen kerta 35 vuoteen...

Eilen aamulla Rancho San Antoniolla ei tarvinnut kuitenkaan kivuta kovin korkealle, kun lenkkimaisemat alkoivat epäilyttävästi muistuttaa koto-Suomea. Mukava ulkoilukeli joka tapauksessa, lämpöasteita rapsakat 2-3 ja aurinkokin kipusi taivaalle hymyilemään, kun kello ennätti vähän kukon pieraisua tuonnemmaksi.


Pari viikkoa sitten näitä polkuja sai juosta shortseissa ja hihattomassa paidassa. Nuo olosuhteet olivat nyt lämmin muisto vain.


Aurinkoisemmilta rinteiltä lumi tosin suli suunnilleen yhtä nopeaan kuin oli ilmaantunutkin. Tänne lämpimämmälle puolelle kerääntyi lauma peuroja aamupalaa etsiskelemään. Tämä kaveri ei juuri puhelimen kanssa hääräilevää valokuvaajaa säikkynyt:


3 kommenttia:

Kummileena kirjoitti...

On pidellyt, on! Meillä kolmas ihanan aurinkoinen päivä ja vain muutama miinus-aste. Noita ihania maisemiasi (peuroineen) ihaillessani ennätin jo huolestua että et kai sinä pelkissä shortseissa ja t-paidassa ollut liikkeellä, ilmeisesti et. Taitaa olla maailmankirjat sekaisin sekä täällä että, mutta iloitaanpa vaihteeksi siitäkin.

Kummileena kirjoitti...

Ps. Mihin aikaa on kukon pieraisu? Isä-Heikki saattaisi tietää.

Anonyymi kirjoitti...

Kyselin Heikiltä kukon pieraisua,muttaei muistanut muuta kuin joku asia tapahtui silloin kun kissa pieree. Mikä lie aika.
Vasta tänään tuli nautittua hiihtokeleistä. Näsinselällä on paikoin vettä jäällä, mutta ilma aivan mahtava, aurinkoa ja 2-3 astetta pakkasta.