1. helmikuuta 2011

Asenteella...

Aamulehden toimittaja on yrittänyt parhaansa ja kirjoittanut kaikkien synkkien uutisten joukkoon jotakin positiivista - repäisevästi otsikolla: "Tässä Suomi on ylivoimainen!" Uutisessa kerrotaan Euroopan Unionin laajuisesta lukutaitovertailusta, jossa suomalaiset ovat sijoittuneet kirkkaasti kärkeen. Hienoa!

Kun jutun on lukenut loppuun, päästäänkin käsiksi lukijoiden kirjoittamiin kommentteihin, kuten esimerkiksi:

"Vartokaas kun tän uuden kansalaisuuslain vaikutukset alkaa tuntua niin missäs sitten ollaan - Bangladeshin kaverina!"
"Kunpa vielä ymmärrettäis mitä justiin on luettu, olisi sekin paljon se."
"Suomi ei ole kyllä missään ylivoimainen!"
"Kun suomalaiset oppisivat vielä laskemaan, niin sitten voisi kehua. On meinaan sen verran talous perseellään, että sitä ei lukutaito pelasta."

Ei hyvänen aika - on meillä vaan hieno asenne...

Sujuvaksi jatkoksi tähän sopii tuotantoteknikkomme (puhelias, rempseä meksikaano) hämmästynyt kysymys tänään, joka kuului vapaasti suomentaen suunnilleen näin: "Mikä tyyppi sä oikein olet, kun et koskaan hymyile?" No, tuota... Suomalainen?

6 kommenttia:

Kummileena kirjoitti...

Kiitoksia lainoista, eipä ole tullut käydyksikään Al:n sivuilla. Kiivaasti yhdyn tuohon viimeiseen kommenttiin. _ Oletko sinä noin hymyilemätön? Teepä yksi yritys ja kerro sitten meille, mikä oli kommentti. Sinä olet suloisen nätti hymyillessäsi :o)

Maissilakki kirjoitti...

No, en toivottavasti ihan niin kroonisesti hymyilemätön ole kuin kollegan kommentti antoi ymmärtää ;) Mutta on siinä perusilmeessä aika vissi ero, jos vertaa suomalaista ja amerikkalaista naamaa - sille ei mahda mitään, vaikka ihan tietoisesti on yrittänyt tapojaan parantaakin. Täytyy ehkä kokeilla alkaa kulkea henkari ylösalaisin suussa, josko se auttaisi...

Anonyymi kirjoitti...

Isällä oli aikoinaan tapa sano Räkänokastakin mies tulee, mutta ei turhan naurajasta. On aitoa suomalaista, ettei aina olla naama virneessä.

Kummileena kirjoitti...

Älä sentään, anna mieluummin ääneen ihmetellä tätä perusamerikkalaisten ja suomalaisten vissiä eroa ;o)

Leena kirjoitti...

Suomalaisuus on kyllä ihan oma lajinsa. Mutta suomalaiseen tuppisuukäytökseen tottuneena pääsee kyllä yllättymään positiivisesti kun maailmalla tapaa muita satunnaisia kulkijoita. Torinolaisen hotellin hississä sain eilen illalla kauniin kohteliaisuuden hissiin osuneelta satunnaiselta 'naapurilta'. Huoneeni (ja hänen huoneensa myös) oli 7. kerroksessa ja mies aloitti sujuvasti hissikeskustelun kysyen, oliko minulla ollut hyvä päivä. Vastasin hiukan häkeltyneenä, että kyllä, mukava päiväni on ollut. Hän vastasi siihen, että "you look fresh", mikä voitaisiin kääntää vaikkapa, että "näytät pirteältä". Kiitin kohteliaisuudesta entistä häkeltyneempänä, olihan kello jo melkein yksitoista illalla ja takana pitkä päivä. Sanoin, että illallinen oli ollut oikein hyvä ja isäntämme matkalla illalliselle kävelytti meitä kauniissa Torinon keskustassa ja kertoili paikan historiaa. Siihen hissikaverini sanoi, että kyllä hyvä ruoka virkistää aina.
Mietin vaan, että jos joku vieras Suomessa sanoisi hississä illalla yhdentoista kieppeillä, että näytätpä pirteältä, niin kyllä sen taitaisi tulkita vinoiluksi....

Paula kirjoitti...

Viikolla keskustelua on herättänyt työpaikkailmoitus:"Oletko apaattinen ja epäpätevä – hae tänne töihin." Turkulainen työnantaja oli löytänyt muutaman etsimänsä puhelinmyyjän, mutta ennen kolmannen löytämistä viranomaiset olivat puuttuneet hakemukseen ja viimestä henkilöä etsitään nyt asiallisemmalla viestillä. Olisko menny muualla läpi?