Varpu: "Äiti, montako päivää mä olen elänyt?"
Äiti: "Hmmm... Paljonkohan se voisi olla...? Ehkä suunnilleen 1500."
Varpu: "Niin kamalan paljon! Pitäisköhän mun olla kuollut jo?"
* * *
Varpu: "Äiti?"
Äiti: "Niin?"
Varpu: "Muistathan sitten, kun mä olen kasvanut aikuiseksi, että mun sukunimeni ei ole enää Ylänen?"
Äiti: "Mikä se sitten mahtaa olla?"
Varpu: "Höh! Tietysti Merrem. Etkö sä muistanut, että mä aion mennä Markin kanssa naimisiin?"
* * *
Päivän paras sitaatti säästettiin iltatoimiin, kun Varpu kiskoi ylleen autokuosillista yöpukua: "Mä haluan kätkeä tyttöyteni tän autopuvun sisälle."
2 kommenttia:
Kyllä minänuo kaksi ensimmäistä juttua vielä ymmärrän, mutta mistä se syövereistä se tulee tuo kolmas? Johtusiko tyttöys vain sanasta tyttö ilman sen suurmpia sisältöjä? Aikuisella tyttöyteni -sanalla on kyllä jo aikamoinen sisällys! Ihme mukula!
Varpu ajaa tässä takaa sitä suurta vääryyttä, että on syntynyt tytöksi, vaikka kuinka haluaisi olla poika. Tyttöyden kätkemisen idea on siinä, että pukeutumalla poikamaisiin vaatteisiin voi hämätä muita luulemaan itseään pojaksi. Lohtunsa kullakin...
Lähetä kommentti