Tuottelias työpaja

Essin eskariryhmällä yksi viikoittain toistuva tehtävätyyppi on "Kirjoittajan työpaja". Lapset saavat eteensä aina samanlaisen paperiarkin, jossa on tila piirustukselle ja lisäksi joitakin rivejä, joille kirjoittaa, mitä kuvassa tapahtuu. Kirjoittajan työpajan ideana on, että lapset kertovat kuvin ja sanoin tilanteista, joissa ovat itse olleet mukana. Joinakin päivinä koko luokka saa yhteisen teeman, jonka pohjalta kukin tekee kertomuksensa (esim. muisto viime kesältä/asia, joka on suututtanut/tilanne, jossa on satuttanut itsensä tms.), toisinaan saa piirtää ja kirjoittaa vapaasti mistä tahansa tilanteesta, jossa on itse ollut mukana.

Kaikki Essin luokalla eivät vielä osaa kirjoittaa, mutta näiden osalta työpaja toteutetaan pelkästään piirtämällä. Ehtimisensä mukaan myös opettaja auttaa aloittelevia kirjoittajia, mutta tekstin puuttuminen ei tokikaan vielä tässä vaiheessa haittaa. Essi ei juuri vielä myöskään kirjoita englantia, mutta opettaja rohkaisi Essiä kirjoittamaan halutessaan suomeksi ja tätä vaihtoehtoa tyttö onkin varsin ilolla toteuttanut. Tänään saimme kotiin katseltavaksi koko viiden kuukauden kirjoittajan työpajan tuotokset ja näitähän sitten riittää... Piirustuksia laittaisin tänne katseltavaksi ilomielin, mutta koska emme edelleenkään omista skanneria, täytyy toteutusta miettiä vielä hetken aikaa. Sen sijaan voisin laittaa iloksenne tänne kuvatekstit kustakin dokumentista, varsin valaisevia nekin:

"Essi vihinen talosa

Varpu vihinen"

"Tässä minä otan lun Varpulta ja äiti huutaa naama punaisena"

"Tässä me olaan kurpitsojen luona"

"Sataa ja minä"

"Ranta ja me

Täsä on mom isä ja siskot"

"Muumimaailma"

"Tässä me ollaan tiotiitaamassa" (kuvasta päätellen halloween ja "trick or treat"-kierros)

"Täsä on lelut pitkin ja äiti täytenä päänä huutaa"

"Täsä sataa minä ja siinä olen"

"Sataa"

"Täsä Tarja leik piilosta meidän knsa

Missähä Ville mahtaa olla"

"Täsä me olaan ravintolasa"

"Tässä me ollaan Lennulla"

"Tässä minä heilluttan hammasta"

"Tässä minä ja Varpu ja mummu olemme soudolla"

"Tässä ollaan me ja pitsa"

"Tässä minullta lähtee hmmas"

"Tässä minä ja Varpu olemme puuhapuistossa

liukumäki

minä"

"Tässä minä leikin eskarin pihlla"

"Tässä me ollaan lepispustosa" (Leppispuisto oli lähin leikkipuistomme Myllykolussa)

"Täsä me olaan syömäsä"

"Täsä minä heilutan hammastani"

"Tässä hammashiiri tulee"

"Täsä me ollaan Pori mumulassa"

"Tässä minä saan palovammann"

"Täsä me ollaan lepispuistosa ja Essi rakastaa äitiä"

Äkkiseltään voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että syöminen, puistossa leikkiminen ja hampaan heiluminen ovat olleet viime aikoina olennaisia asioita. Lohdullista huomata myös, että vaikka äiti toisinaan huutaa, häntä silti rakastetaan...