Varpu: "Antaisitko äiti palan Coherent-teippiä?"
Äiti: "Mihin sitä tarvitaan?"
Varpu: "Mun pitää laittaa Kaapolle teippi päähän?"
Äiti: "Miksi?"
Varpu: "Sillä on paha salmonella."
* * *
Varpu palaa lätäkkökävelyltä ja yrittää laittaa sateenvarjoaan kiinni:
"Miten tän saa sammutettua?"
* * *
Essi: "Äiti, onko sun elämäsi helppoa?"
Äiti: (hyvin hämmentyneenä) "No jaa... En oikein tiedä. Kai se on niin, että välillä on helpompaa ja joskus sitten taas vaikeampaa. Mistä tuli mieleesi?"
Essi: "No kun mä ajattelin, että kun sä yletyt keittiön hanaan ihan noin vain. Mä tarvitsen siihen hommaan ainakin jakkaran. Sillä lailla sun elämäsi ainakin on helpompaa kuin minun."
Varpu: "Mutta ajattelepa mua sitten. Mun elämäni se vasta vaikeaa onkin!"
3 kommenttia:
En ole pitkään aikaan ennen teitä seurannut tuon ikäisten ajatus- käsite- ja sanamaailmaa. Ihmettelen sen rikkautta kun muistelen vastaavaa muutama kymmenen vuotta taaksepäin. Mistä kaikesta se mahtaa johtua? Ympäristöstäkin tietysti mutta...
Kiitos päivän hauskimmista jutuista. Yksikseni hihittelen joulukorttiaskartelun lomassa. Täällä ei tarvitse yrittää sammuttaa sateenvarjoa - ulkona -2 astetta. Ja elämä on aika helppoa, kun uutun talon kaikkii kraanoihin ilman jakkaraa
Kyllä sitä vain on kiva seurata miten ymmärrys ihmisellä kehittyy ja samalla ymmärtää enemmän itsestäänkin...
Poikien kanssa kyselyikä oli optimaalinen tilanne syöttää sisään tietoa. Myöhemmin koulunkyllästämille lapsosille ei enää tietoa siirretäkään noin vain. ;-)
Mun elämä on tosihelppoa kun lapsista suurin osa ylettää avuksi antamaan kaappien ylähyllyjen tavaroita.
Lähetä kommentti