Talkoohenkeä

Kaikkinainen hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistyö ovat olennainen osa täkäläistä kulttuuria. Vapaaehtoistyöntekijöitä löytyy ihan arkisistakin ympyröistä, kuten esimerkiksi joka-aamuiset liikenteenohjaajat koulujen ympäristössä tai lähisairaalamme Kaiserin pääaulassa neuvontatiskin takana päivystävät oraakkelit. Jos et sattumoisin täsmälleen tiedä, mihin siipeen ja monenteenko kerrokseen sokkeloisessa rakennuksessa vaivasi kanssa suunnistaisit, saat neuvontatiskin "volunteerilta" ystävällisen opastuksen tai tarvittaessa kädestä pitäen ovelta ovelle saattopalvelun. Asiantunteviin vapaaehtoisiin törmäsimme myös mm. viime kesänä vieraillessamme Computer History Museumissa, jossa opastetut kierrokset oli toteutettu puhtaasti vapaaehtoisvoimin.

Hyväntekeväisyys näkyy ja kuuluu varsinkin näin juhlapyhien alla, kun anteliaat amerikkalaiset puuhaavat avustuksia vähäosaisten kiitospäivää ilahduttamaan. Essin koululla saivat kaikki oppilaat viime viikolla Second Harvest-ruokapankin muovikassin. Ajatuksena on, että mahdollisimman moni perhe hankkisi viikonlopun ruokaostoksia tehdessään vähän ylimääräistä ja oppilaat palauttaisivat ruokakassit Second Harvestin keräyspisteelle, joka päivystää koululla ensi viikon maanantain ja tiistain ja toimittaa sitten elintarvikkeet lähikuntien nälkää näkeville perheille. Hieno idea minusta; selkeä ja kouriintuntuva tapa toimia vähävaraisten avuksi ja toisaalta samalla antaa ajattelemisen aihetta lapsillekin. Essin kassi odottaakin nyt eteisessä huomista, kaurahiutaleilla, säilykepurkeilla, pähkinälevitteellä ja makaroneilla lastattuna. Essiä tosin huolestuttaa, onko kassin saava perhe peräti niin köyhä, ettei heillä kenties ole kattilaakaan, jossa makaronit voi keittää. Pitäisiköhän mukaan siis sujauttaa myös yksi joutilas Hackmannin kasari? Ja kapusta?