Vaikuttaa siltä, että joka kerta, kun täkäläisessä säätilassa tapahtuu jonkinlainen poikkeus, kyse onkin sitten ihan kunnon poikkeuksesta. Ehkä paikallinen säiden säätäjä ei viitsi ihan pikku muutoksia varten vaivautua. Ja ilmeisesti kyseinen sääukko on töissä ainoastaan tiistaisin (vähän niin kuin Hervannan poliisiaseman toimintatavan mukaisesti...) koska kaikki tähän mennessä sattuneet poikkeuskelit ovat sattuneet juurikin tiistaille. Aika hienoa systemaattisuutta!
Niin, mitä tänään sitten tapahtui? Päivä oli muuten ihan mukavan aurinkoinen, mutta nurkissa ulvoi pahankurinen tuuli. Iso sellainen. Koulumatkalla sai pidellä Essiä ihan kunnolla kädestä kiinni, kun tuntui, että hetkenä minä hyvänsä lähtee lapsi lentoon. Yhtäkkiset puuskat meinasivat lennättää kumoon isommankin kulkijan. Varpu halusi mennä päivällä parvekkeelle keliä kummastelemaan ja yhtäkkiä kuului kauhistunut kiljahdus: "Mikä kamala mytty tuolla on?!?". Toden totta, parvekkeen nurkkaan oli tuuli kasannut tiiviiksi mytyksi pienen kottikärrykuormallisen verran lehtikuusista varisseita ruskeiksi kuivuneita neulasia.
Hieman huvittuneena seurasin pihan kunnosta vastaavien meksikaanojen puuhastelua. Heidän työvuorolistoissaan ilmeisesti lukee, että ehdottomasti juuri tänään on huudatettava lehtipuhaltimia. Vähän surkuhupaisalta näytti setien yritys, kun anti-imureillaan yrittivät kasata irtolehtiä ja neulasia sopivaksi katsomaansa paikkaan. Ehkä juuri ja juuri kolmen tai neljän lehden kasan ennättivät saada aikaiseksi, kun jo jostakin suunnasta yllätti luomupuhuri ja koko homman sai aloittaa alusta. Yllättävän monta tuntia kuitenkin tuota samaa leikkiä jaksoivat jatkaa... Eivät taida olla provisiopalkkaisia?
3 kommenttia:
Kiva kuulla että teilläkin syksyilee! Voisiko olla niin että kun teillä on niin suuri maa ja säätäri hoitelee vain yhden kolkan kerrallaan niin sen pitää tehdä se tehokkaasti. Pankaa nyt kuitenkin kuitenkin vaikka kiviä taskuun ulos mennessänne - varmuuden vuoksi.
Happy windsday! Hyvää tuulispäivää!
Täällä leijaili reippaan syystuulen tuulen mukana tänään muutamia rohkeita ensilumihiutaleita - oi riemua!
Talviaikaan siirtymisen jälkeen illat ovat tuntuneet syksyisen pimeiltä, kynttilän tuli uhmaa pimeyttä tunnelmallisesti iltaisin. Innoissani kaivelin hiljakkoin talvivaatteita esiin, ja hihkuin kuten Varpu konttikamoja purkaessaan, kun löytyi vanhat rakkaat villavaatteet piiloistaan. Reetta otti käyttöön Jarin Timolta opiskeluaikoinaan ennakkoperinnöksi saaman valkoisen paksun kovin seitsemänkymmentälukulaisen kuviovillatakin. Istuupa tämän päivän trendeihin nätisti. :D
Hankin juuri nilkkapainot jos tulis jumpattua, ei taitais niistä olla paljoa apua tuulispäitä vastaan. Hämmästyttävää on täälläkin tuo lehtipuhurien askartelu kun ne joskus yrittää tuulen kans kilpailla.
Lähetä kommentti