Olemme nautiskelleet rennosta kotiviikonlopusta New Englandin kuulaassa syksyssä. Ruska-aika tekee tuloaan ja päivät alkavat vähitellen viilentyä.
Lauantaimme ratoksi lähdimme Varpun kanssa iltapäiväkävelylle läheiselle Wrightin hedelmäfarmille. Omenasesonki on hyvässä vauhdissa ja ex-tempore-itsepoimijoille oli tarjolla varovaisen arvion mukaan kahtatoista eri lajiketta.
Kassi täyttyi innokkaan poimijan toimesta vikkelään. Strategiana oli poimia muutama omena jokaista lajiketta, jotta seuraavalla käynnillä tiedetään, mihin lajikkeisiin keskittyä.
Kaiken kaikkiaan mukava ja tuottelias kävelyretki. Tosin, saalista hartaudella maisteltuamme emme ole juurikaan viisaampia. Cortlandit, Jonamacit, Gingergoldit ja Honeycrispit ovat niin maanperusteellisen hyviä kaikki, että taidamme seuraavallakin visiitillä poimia omenoita täysin sattumanvaraisesti. Saatammepa noukkia mukaan muutaman kummallisen kurpitsankin...
2 kommenttia:
Kuulostaa hauskalta ja makoisalta puuhalta. Täällä lämmin syksy on tuonut kauniin ruskan, tänään kaikki värit hohtavat auringossa. Voin hyvin kuvitella, että siellä väriloisto on vähintään yhtä komea. Halit kaikille.
Ihana retki teillä Varpun kanssa. Syksy on saapunut myös tänne Pirkkalaan. Meidän muutaman vuoden ikäinen omenapuumme teki 11 omenaa, joista kaikki ovat menneet piloille. Kurja juttu, sillä tytöt kovasti odottivat ensimmäisiä maistiaisia omasta puusta.
Emma pyysi kirjoittamaan Varpulle, että hän ylitti viime viikolla itsensä ratsastustunnilla ja laukkasi hevosella ensimmäistä kertaa. Emmalla on kova ikävä Varpua!
Anna-Mari & co
Lähetä kommentti