Syyskesän arkielomme sai piristävää vaihtelua, kun Leena ja Jari tulivat kyläilemään Connecticutissa. Syyskuun ensimmäisen viikonlopun jatkeeksi siunaantui maanantainen Labor Day (paikallinen vapunkaltainen pyhäpäivä), joten pääsimme nauttimaan pidennetystä viikonlopusta isommalla porukalla.
Lauantaina lähdimme ekskursiolle lähikyläämme Storrsiin, jonka seikkailupuistosta olimme kuulleet paljon ylistäviä kommentteja, muttemme olleet omakohtaisesti paikkaan aiemmin tutustuneet. Päivästä kehkeytyikin varsin hauska: metsikköön oli rakenneltu monenlaisia seikkailuratoja - kiipeilyä, vaijerivirityksillä kävelyä, köysiratoja ynnä muuta hauskaa - joissa riittikin huvitusta ja haastetta meille kaikille.
Paikoittain hyvin korkeallekin kurottelevat seikkailuradat olivat taidokkaasti suunniteltuja ja puisto kokonaisuudessaan oli hyvin vaikuttava. Parin tunnin kiipeilysession jälkeen olimme sekä tyytyväisiä että voipuneita. Melko intensiivinen kokemus sekä fyysisesti että henkisesti. Tänne pitää päästä pian uudestaan.
Säät ovat olleet hyvin helteisiä, joten intiaanikesän innoittamina suuntasimme maanantaina New Londoniin, meren rannalle. Mainingeissa polskuttelu ja valkealla hiekalla (tai hiekassa) köllöttely tekivät retkipäivästämme hyvin rentouttavan. Melkein kuin olisi ollut lomalla itsekin.
Tiistaina ja keskiviikkona vieraamme tutustuivat Connecticutiin omatoimisesti sillä aikaa, kun isäntäväki oli työmaalla ja koulussa. Illat kuluivat mukavasti lautapelien ja yleisen maailmanparannuksen merkeissä.
Viikko hujahti ohi nopeasti. Torstaiaamuna oli jo valitettavasti aika sanoa Suomi-vieraille hyvästit. Leena ja Jari jatkoivat lomamatkaansa minivisiitillä Reykjavikiin.
Kivaa on ollut se, vaikka olemme Tollandissa asustelleet vasta pari kuukautta, on jo tähän mennessä luonamme ehtinyt kyläillä vieraita Suomesta kahteenkin kertaan. Tarja, Aleksi ja Ville viettivät täällä heinäkuussa kaksi lomaviikkoa ja nyt oli Leenan ja Jarin kyläilyvuoro. Tämä on ollut meistä todella mukavaa ja toivomme saavamme lisää vieraita lähitulevaisuudessa. Laittakaahan siis mietintämyssyyn - ovet ovat täällä Maissilakin lukijakunnalle avoinna ja vieraat enemmän kuin tervetulleita! Kuka ehtii seuraavaksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti