Ylellisyyskaksiviikkoinen kera au-pairin (ja autonkuljettajan) vilahti ohi ihan liian nopeasti! Ihan juuri äskenhän vasta kävin Sakun hakemassa lentokentältä ja tänään jo olikin aika saatella vieras kotimatkalle...
Essi ja Varpu nauttivat Sakun seurasta aivan erityisesti. Eilisaamuna olikin herätys varsin raskaaseen todellisuuteen: paitsi että kevätloma päättyi ja edessä oli paluu koulu-preschool-rutiineihin, tietoisuus viimeisestä Saku-päivästä murehdutti pieniä mieliä. Tänä iltana nukkumaan mennessä tuhersivat molemmat itkua: "Ei voi mennä nukkumaan, kun Saku ei ole enää täällä..." Luopumisen tuskaa =(
Iloiset kiitokset hauskoista yhdessäolon hetkistä! Niin - ja vinkkinä noin muuten: voisihan täällä useamminkin Suomi-vieraita poiketa...
2 kommenttia:
Ei olut varmaan nauttiminen yksipuolista. Kyllä Sakulla on ollut ikimuistettava reissu. Koko maailma avoinna ja kaara alla millä mennä, ne kuvat kertoivat totuuden. Me täällä olemme eläneet täysillä mukana. Nyt sitten odottelemme runsaan pari kuukautta ja yritämme saada kesän aikaan teidän tulolle.
Tervehdys. Ja kiitos isäntäväelle isukinkin puolesta, Saku oli yhtä hymyä kun tuli kotio. Nyt on äijä jo Pariisissa, joten haipakkaa riittää. Mukavia kevätpäiviä sinne koko poppoolle. t:Juha
Lähetä kommentti