Suomalainen juoksufoorumi organisoi jälleen menneiltä vuosilta tuttuun tapaan Kotirataultran tammikuun viimeiselle sunnuntaille. No, tänään oli lauantai, mutta ei anneta sen häiritä. Tapahtuman ideana on, että kuka tahansa, missä tahansa voi osallistua: juosta (tai kävellä) vapaasti valitsemansa 50 km:n reitin. Matkan mittaus, ajanotto sekä huolto reitin varrella on kunkin juoksijan omalla vastuulla. Varsin vapaamuotoinen tapahtuma siis: loppuajan voi ilmoittaa juoksufoorumille, jonne ilmaantunee jossakin vaiheessa yhteenveto osallistujista sijainteineen ja tuloksineen.
Tällainen "vähän pidempi lenkki" tuntui istuvan tähän viikonloppuun kuin nenä päähän, joten singahdin aamulla puoli kuudelta pirteänä ylös, pakkasin juoksuvyöhön juomapullon, muutaman myslipatukan sekä kameran - sitten vain radalle! Aamu alhaalla laaksossa oli sumuinen, mutta kun kipusin polkuja ylös kohti Black Mountainin huippua, kirkastui ilma vähitellen.
Black Mountainin laki on 857 metrin korkeudessa, joten hartaan ylämäkeen kipittelyn jälkeen aukenivat huikeat näköalat. Tosin, laakso näytti edelleen uinuvan pilviharson alla:
Monte Bellon luonnonsuojelualueelta löytyi puolimatkan krouvi. Taukopaikalle on huomaavaisesti perustettu vesipiste, jonka vesi todetaan kuitenkin yksiselitteisesti juomakelvottomaksi:
Pah! Pyykinpesua vartenko ne minun kuvittelevat siellä seisahtuvan?
Matka jatkui leppoisasti alamäkeen kohti Stevens Creekiä - kelpo maisemia edelleen:
Tunnin alamäkeen lynkyttelyn jälkeen jäin katselemaan takaviistoon. Jäi vähän hölmö olo - eipä se Black Mountainin laki niin korkealta näyttänytkään kuin ylöspäin kivutessa olisi voinut päätellä:
Jatkoin suunnitelman mukaisesti vähän pienimuotoisempien ylös-alas-harjoitteiden parissa Stevens Creekillä ja loppuverryttelyksi kipittelin kotiin. Noin suunnilleen 50 km tuli täyteen viiden ja puolen tunnin kohdalla, kotona olin ajassa 5:52, jolloin matkaa oli tehty vähän reilu 53 kilometriä.
Kelpo lauantailenkki kaiken kaikkiaan. Ei ollenkaan hassumpi konsepti tällainen itsepalvelukilpailu =)
3 kommenttia:
On ihaanaa nauttia maisemista kun ei tarvi juosta, Kiitos Johanna kun sinä teit sen.
Isosti O N N E A
Täällä on tällä hetkellä tuollaiset mini lumivuoret. Vähän vaikeaa olis niillä kyllä juoksennella.
Tuli mieleen että Sauna olis ollut varmaan kohdallaan reisun jälkeen.
Taas kunnon hatunnosto ja onnittelupokkaus lisäksi. Upeita maisemia!- Kun luin otsikon, jäin hetkeksi ihmettelemään mitähän kumman kieltä se Johanna nyt opiskelee. Kuulosti melkein japanilta. Selvisihän tuo. Panitko ison ihmettelyn sinne saastaiselle kaivolle?
Vautsivau.
Tulin aamulla kävellen töihin (4km).
Maisemat eivät olleet niin hulppeat, mutta taivas teki sinisiä taikoja ja posket tulivat punaisiksi.
On hienoa, että voin rehvastella sisareni saavutuksilla, jos omat suoritukset jäävät nöpelösarjaan. :D
Lähetä kommentti