Essin ja Varpun koulumatkan varrelta löytyi alkuviikosta kuollut orava. Koska kukaan ei ole toistaiseksi korjannut surkean näköistä raatoa pois, on aiheen tiimoilta riittänyt spekuloitavaa suunnilleen joka kerralle, kun kyseinen paikka ohitetaan. Ensin tietysti kysyttiin äidiltä, miksi orava on kuollut ja äidin arvaus oli, että mahdollisesti jonkin omakotitalon pihalla tai varastossa on ollut hiiren-/rotanmyrkkyä, jota pahaa-aavistamaton kurre on mennyt syömään. Valmiit vastaukset ovat tietysti aika tylsä ratkaisumalli, joten muitakin vaihtoehtoisia syitä on tullut esille. Kuten esimerkiksi:
"Mä luulen että se on paleltunut kuoliaaksi. Sen asento on ihan sellainen, että se on viimeisillä voimillaan yrittänyt käpertyä tuohon lämmittelemään, mutta sitten lopulta kuollut kylmään kuitenkin." (Essi)
"Se on varmaan kuollut nälkään. Jos nyt jostakin puusta sattuisi tippumaan käpy sen suuhun, niin kyllä se varmaan vielä henkiin heräisi." (Varpu)
"Ehkä se orava onkin kuollut astmakohtaukseen. Jos kukaan ei ole tiennyt, että sillä on astma, eikä sille ole määrätty lääkkeitä. Eikö tosi pahaan astmakohtaukseen voikin kuolla, jos ei ole lääkkeitä, mitä ottaa?" (Essi)
2 kommenttia:
Kylläpä äldit osaavatkin olla mielikuvituksettomia (helppo sanoa!)
Onhan se voinut kuolla vaikka säikähdyksestä. Eivät sentään vaatineet sinua järjestämään hautajaisia?
Jaa.a eipä oo kovin kaukana aika kun veisattiin virttä perhosen haudalla.
Lähetä kommentti