17. kesäkuuta 2012

3D-tulostin

Muutama viikko sitten olimme perheen kanssa Bay Area Maker Faire-tapahtumassa ja sieltä tarttui mukaan Printrbot LC 3D-tulostimen rakennussarja. Nyt tulostin alkaa vihdoin olla kasattuna ja ensimmäiset 3D-kappaleet tulostettuna.

3D-tulostimen periaate on yksinkertainen: kelalta syötetään muutaman millin paksuista muovilankaa parisataa-asteiseen suuttimeen, jonka puolimillisestä reiästä sula muovi valuu liikkuvalle työalustalle. Alustalla muovi jähmettyy melkein välittömästi ja näin tulostin rakentaa muovisäikeestä kerros kerrokselta muovikappaleen. Yleisin tulostukseen soveltuva muovi on ABS, joka on tuttu LEGO-palikoista. Toinen yleinen aine on PLA, biohajoava luonnonmuovi.

Viime aikoina markkinoille on tullut halpoja kotikäyttöön suunnattuja 3D-tulostimia. Valitsemani Printrbot LC on  yksi halvimmista. Se koostuu laserleikatuista vaneriosista, 3D-tulostetuista muovikappaleista ja sekalaisesta kokoelmasta moottoreita, laakereita, tankoja ja muuta metalliosaa.

Aivan ensimmäiseksi puuosat piti pintakäsitellä, jotta ne pysyisivät siisteinä mahdollisimman pitkään. Eli ei muuta kuin rautakaupasta purkki sellakkaa ja parvekkeelle lakkauspiste pystyyn...


Puuosien kuivuttua meni pari päivää laitteen kokoamisessa. Printrbot-paja ei ollut vielä kerinnyt tehdä kunnollisia kokoamisohjeita, joten jonkun verran meni aikaa ihmetellessä osien yhteenliittämistä. Onneksi sentään netistä löytyi videoita laitteen kokoamisesta ja niitä seuraamalla tulostin oli vihdoin valmis.


Ensimmäinen tulostus oli jännittävä. Oli suorastaan hypnoottista seurata, kuinka tulostusalustalle syntyi kerros kerrokselta ihan oikea muovikappale. Aikaa laitteelta meni parikymmentä minuuttia.

Mutta ensimmäisen tulostuksen jälkeen menikin pitkä tovi että seuraava tulostus onnistui. Taisi olla aloittelijan tuuria... Laitteella on kymmeniä parametrejä lämpötiloista ja liikenopeuksista kerrospaksuuksiin ja syöttömääriin. Näitä hakiessa kului ilta jos toinenkin.



Muutaman päivän koeajojen jälkeen alkaa pöydällä olla kelpo kokoelma muovirihkamaa. Seuraavaksi pitää opetella käyttämään 3D-mallinnusohjelmaa, jotta voi tulostella omia kappaleita, eikä pelkästään toisten tekemiä valmismalleja.


5 kommenttia:

Jari kirjoitti...

Siisti peli, onko pinnanlaatu hyvä? Ota joku näyte mukaan Suomeen !

Jussi kirjoitti...

Kyllä nuo tulostetut kappaleet tunnistaa helposti, mutta moneen tarkoitukseen ihan käyttökelpoisia osia tällä saa aikaiseksi, kun vaan jaksaa säätää asetukset kohdalleen. Parempaa jälkeä saa aikaan, jos malttaa hidastaa tulostusvauhtia ja pienentää kerroksen paksuutta.

Ajattelinkin ottaa näytteitä mukaan.

Kummileena kirjoitti...

Huh huh! En mitään muuta ymmärrä tuosta kuin että pitää panna Lego-palikat hyvään piiloon jos satutte liikkumaan kesällä täällä päin

taina.lindfors kirjoitti...

Vaikuttava vempele, ilmeisesti himoaskartelijoiden toivelistalla on oppia hallitsemaan moista vehjettä. Mielenkiintoista seurata, mihin se vielä kykeneekään ( tai siis sen käyttäjät).

Anonyymi kirjoitti...

On kyllä makeen näköistä hommaa, mutta oon kyllä aika pihalla.