Sitruspuu on rakennettu

Täksi jouluksi olimme taas vireessä lähteä joulureissuun. Viime joulu menikin uuteen mantereeseen totutellessa, joten jätimme silloin vuotuisen joulunpakoreissumme suosiolla väliin.

Aluksi suunnittelimme menevämme Havaijille, mutta kun selvittelimme vapaana olevia hotelleja ja lentoja, selvisi että suoria lentoja kyseisille saarille ei ollut enää saatavilla. Matkasjärjestelyistä olisi tullut turhan hankalia, joten jätimme idean muhimaan tuonnemmaksi.

Jenkkilä sinänsä on iso paikka, ja nähtävää riittää. Tämän hoksattuamme rupesimme katselemaan sopivaa lomakohdetta "omasta maasta". Sellainen tärppäsikin Floridasta. Orlando on matkailukeskittymä joka tarjoaa huvipuistoja, hedelmäpuutarhoja ja nähtävyyksiä useammallekin käyntikerralle. Suuntasimme siis sinne.

Lähdimme matkaan varhain lauantai-aamuna viereiseltä San Josen lentokentältä. Kerrankin saimme olla niitä, jotka häiritsevät lentomelullaan ympärillä asuvia ihmisiä... Olimme lentokentällä sen verran myöhässä, että pääsimme turvatarkastuksen jälkeen heittämällä sisään lentokoneeseen, lapsiperheet kun päästettiin samalla kun ensimmäisen luokan matkustajatkin.

Lentomme Orlandoon ei ollut suora sekään, vaan vaihdoimme konetta Houstonissa, Texasissa. Lapset alkoivat olla matkusteluun jo aika kypsyneitä jo puolessa välissä, mutta pärjäsimme värityskirjojen, tietokoneelle tallennettujen DVD-satujen ja eväiden ansiosta Floridaan asti. Orlandossa haimme autovuokraamosta ison SUV:n allemme ja lähdimme matkaan. Ilta oli Floridan aikaa jo pitkällä kun pääsimme vihdoin tukikohtaamme.

Mutta hulppea tukikohta se sitten olikin:

Saavuimme vastaanottoon illalla noin klo 9:40 ja saimme kuulla, että läheinen kauppa menee kymmeneltä kiinni. Pikaisen tavaroiden purkamisen jälkeen Johanna lähti suoraa päätä kauppaan hakemaan ilta- ja aamupala-aineksia. Minä jäin pitämään kotia lasten kanssa, joista matkaväsymys hävisikin kuin ihmeen kaupalla, kun havaitsimme, että talossamme on privaatti-uima-allas:

Lapset saivat pulikoida ylimääräiset energiansa altaassa, jotta kolmen tunnin aikaero olisi helpompi ottaa kiinni.

Vieraaksemme olimme kutsuneet äitini. Tiian (lasten mielestä "Porin mummun") oli määrä saapua Orlandoon samaan aikaan meidän lentomme kanssa, mutta Amsterdamin lumikaaoksen takia lento viivästyi reilulla päivällä. Sunnuntaina hain äidin lentokentältä puoli yhdentoista aikaan illalla ja voi sitä riemua, kun lapset maanantai-aamuna heräsivät ja pääsivät mummun syliin:

Maanantaina emme vielä uskaltautuneet tai jaksaneet mennä Disney Worldiin, joten olimme suunnitelleet päivälle muuta, rauhallisempaa toimintaa. Menimme käymään läheisellä sitrushedelmätilalla (Showcase of Citrus), jossa pääsimme poimimaan appelsiineja suoraan puusta:

Tilan puodissa myytiin sitrushedelmien lisäksi kaikenlaista Floridaan liittyvää matkamuistoa, mm. alligaattoreiden päitä ja jalkoja... Hotellimme edustaja kertoi, että Floridan jokaisessa järvessä on alligaattori, kun kysyimme onko talomme takana olevassa ryteikössä näitä otuksia. Hotellin alueelta ne on kuulemma hävitetty, onneksi.

Huomenna tiistaina olemme menossa Disney Worldin Magic Kingdom-huvipuistoon. Saas nähdä, miten siellä aikuisten hermo kestää...!