31. joulukuuta 2011

Vuodenvaihde-gallup

Tiivistimme vuodenvaihteen fiilikset kuuteen kysymykseen ja 24 vastaukseen. Näissä tunnelmissa paketoimme kuluneen vuoden kohokohdat ja suuntaamme innolla kohti 2012:a...

1. Paras tänä vuonna syömäni ruoka
Jussi: Jouluruoka
Johanna: Ahi Tuna
Essi: Japanilaiset dumplingit
Varpu: Pizza

2. Kivoin paikka, jossa vuoden aikana kävin
Jussi: Sky High Sports-trampoliinihalli
Johanna: Marin Headlands heinäkuussa
Essi ja Varpu: ("Saadaanko kaksi vastausta, jos ne on meidän yhteiset?") Mummun ja vaarin mökki / Pump-It-Up-leikkipaikka

3. Kiehtovin uusi asia/taito, johon tutustuin/jota opettelin
Jussi: 3D-printtaus
Johanna: Paragliding
Essi: Telinevoimistelu
Varpu: Askartelu

4. Lempileluni tänä vuonna oli:
Jussi: MacBook Pro
Johanna: MetaBeam (lasertyöstöasema)
Essi: Matti-nalle
Varpu: Pippuri-nukke

5. Vuoden paras/hauskin päivä oli:
Jussi: En tiedä, mutta vähiten hauska päivä oli ainakin se, kun lensimme Suomi-lomalta kotiin ja kaikki mahdollinen meni pieleen.
Johanna: 30. huhtikuuta ja elämäni ensimmäinen 50 mailin juoksu
Essi: Joulu
Varpu: Halloween

6. Ensi vuodelta eniten odotan...
Jussi: Kesälomaa
Johanna: Uusien paikkojen näkemistä ja kokemista
Essi: Suomi-loman alkua
Varpu: Mummun ja vaarin näkemistä

Maissilakki toivottaa lukijoilleen mitä mainiointa uutta vuotta - sekä toivottaa näiden gallupvastaukset lämpimästi tervetulleiksi kommenttilaatikkoon.

28. joulukuuta 2011

Lisää lomalystiä

Pomppimishuvittelu sai jatko-osan eilisaamuna, kun kävimme tyttöjen kanssa koeistamassa Sunnyvalen Pump-It-Up-puuhapuistoa. Onpa kivaa, kun saa estoitta heilua ja huitoa!


Ensin kokeiltiin T-ballia. Koska talo on kompressoreita väärällään, sopi juoneen vallan hyvin se, että pallokin odottaa lyöjää ilmassa...


Ja sitten liukumäkeen! Huoltajakin mahtui juuri ja juuri ilmoitettuihin painorajoihin (227 kg), jippii =)


25. joulukuuta 2011

Leppoisa joulupäivä

Joulupäivä alkaa olla pulkassa. Tänään olemme harrastaneet kaikin puolin joviaalia yhdessäoloa kotona ja kodin ulkopuolella.

Lapset aloittivat päivänsä aikaisin, jo 5:30, kun Essi hiipi huoneestaan katsomaan, olisiko kuusen alle ilmestynyt jotain. Havaittuaan lahjakasan Essi juoksi innoissaan takaisin lastenhuoneeseen herättämään Varpua.


Johanna oli aikonut lähteä aamulenkille ennen lasten heräämistä, mutta se ei sitten onnistunutkaan. No, lahjapakettien avaamisessa tarvittiin aikuisen apua joka tapauksessa, kun Varpu melkein teloi itsensä muovipakkausten teräviin reunoihin. Paketit avattuaan Johanna pinkaisi kirpeään (4 °C) aamun hämyyn.

Minä sain sentään jatkaa uniani, ainakin pienissä erissä. Välillä tosin piti vahtia, ettei lasten möykkä äidy aivan mahdottomaksi. Intialaiset naapurimme tuskin olisivat halunneet osallistua joulun viettoon keskellä yötä. Välillä taas oli vuorossa nukkekodin rakentaminen, aamupala ja muuta pientä säätöä. Yhdentoista aikaan Johanna tuli viiden tunnin lenkiltään (viikonlopun juoksut yhteensä yhdeksän tuntia...) ja aloimme suunnitella päivän touhuja.

Ennen jouluateriaa päätettiin yhteistuumin jälleen mennä pomppimaan trampoliineilla läheiseen Sky High Sports-liikuntapaikkaan, jossa olimme kiitospäivänäkin. Siitä alkaa muodostua kantapaikkamme juhlapyhien piristäjäksi. Ja jälleen tytöt jaksoivat pinkoa pitkin trampoliinikenttää koko tunnin ajan, minun tyytyessäni vähän verkkaisempaan tahtiin.


Kotiin palattuamme oli vuorossa Johannan jo eilen valmistelema perinteinen suomalaistyyppinen jouluateria. Aika hyvin täällä jo löytää paikallisista ruokakaupoista ainekset jouluaterian laittamiseen, kun osaa etsiä. Oli kinkkua, lohta, silliä, porkkana- ja lanttulaatikkoa, (uusia!) perunoita, rosollia ja vaikka mitä...


Aterian jälkeen ei mennyt montaa tuntia, kun lapset olivat jo aivan valmiita yöpuulle, eikä Johannakaan kovin kauaa jaksanut valveilla kukkua. Ihanaa, että huomenna ei ole työpäivä...!

Hyvää joulua lukijoille, toivottaa Maissilakki!

24. joulukuuta 2011

Joulu tulla jolkottelee...

Joulu saapuu tännekin vähitellen, mutta melko viimeiseen asti on viikkomme edennyt enemmän tai vähemmän tavanomaiseen malliin. Essin ja Varpun koulu päättyi jo viikko sitten, mutta työteliäiden vanhempien pelastukseksi koitui jälleen Laurelwoodin iltapäiväkerho, joka tuttuun tapaan loma-ajaksi muutti malliaan aamu-/iltapäivähoidosta päiväleiriksi. Tytöt olivat aluksi vähän pettyneitä ajatukseen moisesta semilomailusta, mutta kun edeltävällä viikolla saimme tutkittavaksemme joululomaleirin agendan, muuttui harmistus vähitellen iloksi =)

Joka päivälle oli oma teemansa, jonka ympärille aktiviteetit rakentuivat. Maanantaina vietettiin rentoa pyjamapäivää, joten viikon sai aloittaa varsin levollisissa merkeissä. Tiistaina oli "pyöräpäivä", johon leiriläiset varustautuivat valintansa mukaisesti polkupyörillä tai rullaluistimilla. Keskiviikkona vuorossa oli lautapelimaraton ja torstaina lelupäivä, joten vikkeläänhän päivät lopulta vilahtivat. Perjantaiksi organisoin itselleni etätyöpäivän ja tytöt saivat aloittaa lomailunsa toden teolla.

Täkäläiseen tapaan jouluaatto ei ole pyhäpäivä oikeastaan ensinkään, vaan juhlan vietto keskittyy joulupäivälle. Olin siltikin hieman hämmentynyt, kun Essi viime viikolla sai kutsun Brandonin 8-vuotissyntymäpäiville juurikin jouluaattona. Vaan eipä siinä mitään - aikataulumme on kuitenkin fleksiibeli, joten mikäpä siinä lastenkutsuille osallistuessa, jouluaatto tai ei... Kun Brandonin äiti vieläpä toivotti Varpun tervetulleeksi mukaan, olimme oikeastaan enemmän kuin tyytyväisiä. Jussi kuskasi tytöt puoliltapäivin Brandonin luo ja sen jälkeen istahdimme nauttimaan hiljaisuudesta ja myöhäisestä aamukahvista vailla kiireen kierää.


Arvelin jo etukäteen, että syntymäpäiväherkuilla kyllästettyjä Essiä ja Varpua ei ole mitään mieltä istuttaa aattoiltana joulupöydän ääreen, joten päätimme siirtää "The Aterian" suosiolla huomiseen. Jouluaattomme onkin siten edennyt paljolti valmistelevissa fiiliksissä - ruisleipää leipoen, rosollia ja laatikoita rakennellen. Kyllä se tästä - hiljaa hyvä tulee...

Saa nähdä, miten aikaisin Essi ja Varpu heräävät huomisaamuna kuusenalustaa tutkimaan?

19. joulukuuta 2011

Vastakohtaripuli

Nukkejen elämä on mielenkiintoista - jälleen taas:

Äiti: "Joko te laitoitte vauvanuket nukkumaan?"
Varpu: "Joo. Muuten kaikki meni ihan hyvin, mutta Roope on vähän kipeä."
Äiti: "Voi, voi. Mikä Roopella on."
Varpu: "Sillä on vastakohtaripuli."
Äiti: "Ai niinkö? Mikä sellainen tauti on?"
Varpu: "Vastakohtaripuli on sitä kun ei saa omia jätteitä tulemaan ulos moneen päivään."

CELDT

Aina aika ajoin sitä muistaa elävänsä paitsi kirjainlyhenteiden mekassa kuin myös turhan ja tarpeellisen testaamisen luvatussa maassa. Tänään postilaatikosta löytyi kaksi juhlallista CELDT-kirjekuorta, jotka oli osoitettu Essin ja Varpun vanhemmille. CELDT (California English Language Development Test) on englannin kielikoe, jonka tekevät Kaliforniassa vuosittain kaikki ne koululaiset, joiden äidinkieli on muu kuin englanti - ja näitähän riittää...

30-60 minuutin mittaisessa kokeessa, joka tehdään aina kouluvuoden alussa, mitataan oppilaan taitoja lukemisen, kirjoittamisen, puhumisen ja kuullun ymmärtämisen osa-alueilla. Tehtävät määräytyvät lapsen iän/luokka-asteen perusteella. Kokeen lopputuloksena annetaan arvosana asteikolla 1-5, jossa ykkönen tarkoittaa englannin vasta-alkajaa ja viitonen sitä, että kieli on hallussa pääpiirteittäin yhtä hyvin kuin englantia äidinkielenään puhuvalla samanikäisellä. Kun viitostaso on saavutettu, ei testaamista seuraavina vuosina enää jatketa.

Kaksi vuotta sitten, kun Essi teki ensimmäisen CELDT-testinsä noin kuukausi muuttomme jälkeen, oli lähtötaso harvinaisen selvästi ykkönen. Koulun CELDT-koordinaattorin kertoman mukaan suurin osa lapsista etenee asteikolla yhden portaan / vuosi, joten vasta-alkajasta natiivitasolle päästään tyypillisesti neljässä-viidessä vuodessa. (Ja ihan mielenkiinnosta: aikuisilta vastaava kehitys vie puolestaan yleensä 7-8 vuotta.)

Yllätys oli melkoinen, kun saimme käsiimme tämän syksyn tulokset. Varpu, jolla englanti alkoi toden teolla vasta toissa syksynä päivähoidon myötä, oli nyt eskarin alkaessa ensimmäisessä CELDT-testissään yltänyt jo tasolle 4. Essi lukutoukkana on pistänyt kiitettävästi tuulemaan hänkin: ekaluokan syksyllä saavutettu kolmonen oli vuodessa kirkastunut viitoseksi. Kelpo kielikylvyssä on jälkikasvua liotettu =)

18. joulukuuta 2011

Joulu tuli taloon

Tänään vihdoin saatiin aikaiseksi aloittaa jouluvalmistelut. Johannan ja lasten lähtiessä aamupäivällä kirjastoon ja puistoon, päätin yllättää vaimokullan ja suorittaa alta pois sunnuntaille varatut askareet kuten imuroinnin ja pyykinpesun.

Olimme tapamme mukaan jättäneet kuusen hankinnan viime tippaan. Eilen ajoin ristiin rastiin Piilaaksoa, etsien uutta kuusenjalkaa vanhan kiinaihmeen tilalle. Valitettavasti täälläpäin kuusi hankitaan sen verran aikaisin ettei rautakaupoilla, supermarketeilla tai kuusia myyvillä erikoisliikkeillä ollut enää jalkoja tarjolla. Kuusia kyllä oli myynnissä vielä vaikka kuinka paljon, mikä panee ihmettelemään tätä kummaa epätasapainoa joulusälän tarjonnassa.

Kun uutta kuusenjalkaa ei löytynyt, piti yrittää tulla toimeen vanhalla, rikkinäisellä telineellä. Siitä oli ohuen peltilevyn läpi poratut ruuvinreiät vääntyneet pilalle, mutta rautakaupasta kun haki sopivat ruuvit ja mutterit alkuperäisten tilalle, tuli vehkeestä ihan riittävän tukeva jälleen.

Vuotuisen perinteen mukaisesti kotikatumme toiselle puolelle oli (jo kuukausi sitten) perustettu kuusia myyvä liike, josta kohtuuhintainen ($35) puu tarttui paluumatkalla mukaan. Tänä vuonna puun sai mukaansa kätevässä verkkopussissa, mikä vähän auttoi neulasten pysymistä paikoillaan kuljetuksen aikana.


Kun puu oli asennettu viritetyn kuusenjalan varaan ja oli jokseenkin suorassa, lapset saapuivat parahiksi naapurista leikkimästä. Puu oli haettu heiltä melkein salaa, ja yllätys oli lapsille mieleinen. Koristelu aloitettiin pikimmiten.



Valmista tuli tuota pikaa.


Sillä aikaa Johanna teki jouluvalmisteluja tahollaan. Uunista ilmestyi ihan oikeita joulutorttuja. Kuulemma kaupan luumuhillo ei täälläpäin kelpaa leipomiseen, joten hillo piti itse tehdä kuivatuista luumuista.


Lapset saivat aikansa kuluksi kirjoittaa kumpikin kirjeen pukille. Essin lista:
  • Teddykarhu
  • Perhoshaavi
  • Kestävät korvatulpat
  • Lalaloopsy Girl-nukke
  • Loving Family-äitinukke
  • Littlest Pet Shop-lintu
  • Lyijykynä


Varpun lista:
  • Perhoshaavi (?)
  • Sateenkaarinen nalle
  • Päiväkirja
  • Squeaky Toy-lelu
  • Paperivihko
  • Nukkekoti, missä on neljä ihmistä


Eiköhän pukki näillä ohjeilla jotain osaa tuoda...